Tekesin nakoalat 3 2015

Digi

taal

isuus

Uuden sukupolven

robotti myy maailmalla

Digityökaluja muistisairauksien

diagnosointiin

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 3 | 2015 näköalat

SIVUT 14-16

SIVU 10–13

2

02 pääkirjoitus

KU

VA

: MA

RKU

S SO

MM

ERS

Marko Heikkinen

Strateginen ohjelmapäällikkö Tekes

2015 Digibarometrin mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Oleellinen kysymys on se, pystymmekö Suomessa luomaan sellaisia liiketoimintamalleja ja digitaalisia palveluja, jotka voivat menestyä myös kansainvälisesti ja tuoda kaivattua uutta kasvua.

Tekes panostaa tähän edelleen vahvasti. Esimerkiksi Digiboosti -rahoituskampanjalla kannustamme pk-yrityksiä palkkaamaan digiosaajia tuomaan uutta virtaa liiketoimintaan. Myös vuosi sitten käynnistyneet Tekesin ohjelmat Teollinen Internet, Terveyttä biteistä ja 5thGear tähtäävät digitalisaation edellytysten kehittämiseen ja uuden kansainvälisen liiketoiminnan syntymiseen digitalisaatiota hyödyntämällä. Tervetuloa mukaan!

Digiarki 2020

D igitaalisuus on jo nyt luonnollinen osa meidän kaikkien arkea. Niin luonnollinen, ettei asiaan juuri kiinnitä huomiota. Ainakin niin kauan kuin verkkoyhteydet

toimivat sujuvasti, virtaa riittää ja omat digitaaliset tiedot pysyvät tallessa ja ovat käytettävissä vain niille, joille ne on tarkoitettukin.

Digitaalisuus tarjoaa kuitenkin vielä runsaasti uusia polkuja arjen tekemiseen entistä sujuvammaksi ja samalla myös uudenlaista työtä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Muutaman vuoden kuluessa digitaalista tietoa voidaan kerätä, yhdistellä ja analysoida automaattisesti ja reaaliaikaisesti sellaisistakin asioista, joiden seuraaminen oli aiemmin joko liian hankalaa tai kallista: elintarvikkeiden tuoreudesta, terveydentilasta, kotien ja talojen toiminnoista tai Suomen autokannan liikkumisesta ja mahdollisista ruuhkista. Yhä suurempi osa työstä tehdään muualla kuin tietyssä fyysisessä työpaikassa, koska tietotyön määrä tulee kasvamaan. Perheet saavat näin lisää yhteistä aikaa ja lastenhoidon järjestelyt helpottuvat. Myös useimmat julkiset ja yksityiset palvelut hoidetaan ensisijaisesti digitaalisesti. Tämä koskee myös kauppaa, jolla on jo nyt keinot tarjota vaivatonta digitaalista asiointia niille, joita kaupassa käynti ei innosta.

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015 3

sisällys 03

Digitaalisuudestabisnestä

30

22 SUUNNANNÄYTTÄJÄ Yhteiskäyttöauto toisi lisää tilaa kaupunkeihin

KASVUYRITYKSEN TARINAKilpailuetuna tieto kallioporan suoruudesta

9-21Teema

04 Valokeilassa

06 Tekesin uutisia

08 Uusia julkaisuja

26 EU-rahoitus

www.tekes.fi/digiboosti

Psst! Tsekkaa mitä Tekesin

Digiboosti tarjoaa:

29 Risteyksessä

33 Tekesin tarjoama

34 Nimitykset

35 Yhteystiedot

9 5 väitettä digitalisaatiosta

10 Pioneerina kohti ennakoivaa muistisairauksien diagnostiikkaa

13 Digisanasto

14 Cimcorp kehitti uuden sukupolven robotin

16 Digitaalisuus tulee ikkunoihin

18 Miehittämättömät robotit pörräävät maassa ja ilmassa

20 Sujuvampaa standardoitua tilaustenkäsittelyä päivittäistavarakauppaan

25 Gallup: Mitä ostat verkosta?



22 suunnannäyttäjäTEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

04

KOONNEET: PIA MÖRK, KAJ NORDGREN JA EERO LUKIN

valokeilassa

Istuminen tappaa. Tutkimusten mukaan jo pienet liikunta-annokset pitkin päivää ehkäisevät istumisen haittoja merkittävästi. Cuckoo Workout on verkossa toimiva työyhteisöille suunnattu hyvinvointipeli, joka muistuttaa käyttäjiään pitämään taukoja säännölli-sesti työpäivän aikana. Ohjelma hälyttää vähintään kolmesti työpäivän aikana kannustaen ainakin kolmen minuutin taukojumppaan kerrallaan. Erilaiset syke-, ryhti- ja aivohaastevideot ohjaavat käyttäjää taukojen pitämisessä. Taukojumpasta saa pisteitä sekä itsel-leen että työyhteisölleen, ja pisteiden avulla edetään eri tasoille.

aktivoi toimistotyöläisen liikkumaan

www.cuckooworkout.com

Cuckoo Workout sai toukokuussa 160 000 euron pääomasijoituksen ja sillä on tällä hetkellä 1 200 käyttäjää. Asiakkaita ovat muun muassa vakuutus-yhtiöt LähiTapiola ja Etera. Tekesin rahoituksella Cuckoo Workoutia on automatisoitu ja siihen on tuotu perinteisiä pelielementtejä, kuten aktiivisuudesta palkitsevia tähtiä. Rahoitus mahdollisti myös oman kehittäjän palkkaamisen ja Yhdysvaltojen markkinoi-den kartoittamisen paikan päällä.

HyvinvointipeliK

UV

A: I

STO

CK

PHO

TO

www.cuckooworkout.com


Lähiöfestivaali valtasi Mikkolan puretta-vat vuokratalot 8.-15.8.2015. Elementti-talojen asunnot toimivat näyttelytiloina, joihin eri yhteistyökumppanit toteuttivat näkemyksiä lähiöasumisen mahdollisuuk-sista. Viikon monipuolisessa ohjelmassa oli työpajojen lisäksi muun muassa lähi-ruokatori, päiväunitapahtuma ja Huomen-ta Suomen suora lähetys Mikkolasta.

Tiistai 11.8. oli Tekesin seminaaripäivä. Päivän aikana lähiöitä suunniteltiin uusiksi palveluiden, asukkaiden tarpeiden ja uu-denlaisten arvonluonnin tapojen kautta.

Tekesillä oli festivaaleilla myös näyt-telyasunto, jossa oli esillä 24 yrityksen asumiseen liittyvät palvelut ja tuotteet aurinkopuusta hyvinvointisormukseen ja kodin automaatioon. Asunnon kaut-ta tuotiin esille tärkeitä teemoja kuten energia, kestävä kehitys ja terveys. Lasten ehdottomaksi suosikiksi osoittautui oranssi wc-pönttö, joka kuului Tuomas Siitosen suunnittelemaan moniulotteiseen ja kiinnostavaan näyttelykokonaisuuteen.

Espoolainen Space Systems Finland tekee kulkijaan äärimmäisen tärkeän varaohjelmiston. Sen avulla kulkija voi toimia, jos varsinainen ohjaus-ohjelmisto ei käynnisty.

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ExoMars-hankkeeseen kuu-luu vuonna 2016 laukaistava Marsin kiertolainen ja kahta vuotta myö-hemmin sitä seuraava kulkija. SSF:n tekemä ohjelmisto on merkittävä tunnustus suomalaiselle ohjelmis-totyölle. Vastaavia ohjelmistoja tuottavia yhtiöitä ei ole maailmassa montaa. Tekes on rahoittanut Space Systems Finlandin tuotekehitystä.

Mars-kulkijaan

Telelääkäri

Tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia terveyskeskusten tai lääkärikeskusten vastaanot-toajoista voitaisiin hoitaa videopuheluilla. Mee-Docin mobiilisovelluksella lääkärin diagnoosin ja mahdollisen reseptimääräyksen saa omalta kotisohvalta ja jopa aurinkorannikon lepotuolista.

Chat- ja videoyhteyden tarjoava järjestelmä on käytössä mm. Ylioppilaiden terveydenhuol-tosäätiöllä sekä Terveystalolla, joka on yksi Suomen suurimmista lääkärikeskuksista.

Viime keväänä yhtiö sai 3,5 miljoonan euron sijoituksen saksalaiselta XLHEALTH:ilta. Samalla sille avautui myyntiväylä satoihin työterveyspalveluja tarjoaviin organisaatioihin ja jopa valtaosaan lääkäreistä eri puolilla Eurooppaa.

Yrityksellä onkin edessään selkeä kasvuloikka. "Tekes on ollut yksi tärkeä tekijä, jonka ansiosta olemme päässeet näin pitkälle", toimitusjohtaja Mikko Kiiskilä kertoo.

Katso mitä kaikkea festivaaleilla tapahtui #lähiöfestivaali ourhouse.fi

Our House TEKSTI: NIINA SARÉN

lähiöfestivaaleilla visioitiin parempaa lähiötä

Suomalaissoftaa ensimmäiseen eurooppalaiseen

auttaa myös kotisohvalla

KU

VA

: ESA

- S

. CO

RVA

JA

www.meedoc.com

ourhouse.fi

www.meedoc.com


Tekesinuutisia

KOONNUT: PIA MÖRK KUVA: ISTOCKPHOTO

Kesällä saatettiin päätökseen Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelma Vuonna 2011 käynnistyneen ohjelman projekteihin osallistui noin 100 suomalaista yritystä, tutkimusorganisaatiota ja oppilaitosta.

Oppimisratkaisut-ohjelman tavoitteena oli synnyttää uusia kaupallisia ratkaisuja vastaamaan oppimisen

murrokseen. Oppiminen käsitettiin elinikäisenä prosessina kattaen kaikki ikäluokat sekä formaalin koulutuksen kuin informaalin oppimisenkin.

Ohjelmassa oli mukana 72 yri-tystä. Tyypillinen rahoitettu yritys oli digitaalisuutta hyödyntävä nuori kasvuhaluinen yritys. Yrityksistä yli puolet oli rahoituspäätöstä tehtäessä alle kuusivuotiaita. Ohjelmassa mukana olevat yritykset investoivat itse noin 13 miljoonaa euroa innovaatiohankkeisiin-sa, minkä lisäksi Tekes rahoitti yritysten innovaatioprojekteja noin 12 miljoonalla eurolla. Innovaatiohankkeittensa kautta yritysten tavoitteena on lisätä vuotuista liikevaihtoaan 600 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Tästä uudes-ta liikevaihdosta valtaosaa tavoitellaan kansainvälisiltä markkinoilta. Yritysten innovaatiohankkeitten kaupallistamis-vaihe ajoittuu vuosille 2014–2020.

Teknologiaa pedagogian avuksi

Kuten muuallakin yhteiskunnassa, teknologia ei oppimisessa ole itsetar-koitus vaan väline. Digitaalisuus luo parhaimmillaan kyvyn luoda täysin

Oppimisratkaisut-ohjelma pakettiin

uusia palveluita käyttäjille. Kantava teema koko Oppimisratkaisut-ohjel-man ajan oli asettaa teknologia sille kuuluvaan rooliin, pedagogian avuksi. Teknologiayritykset työskentelivät tiiviisti yhdessä opettajien ja johtavien pedagogiatutkijoiden kanssa. Ohjelmas-sa myös etsittiin onnistuneen teknolo-gian käyttöönottoprojektin elementtejä yhdessä koulujen kanssa.

Tutkimuksella luotiin kuvaa tulevaisuuden oppimisen tavoista

Yritysten kehitysprojekteja tukemaan rakennettiin ohjelmassa ns. arvoverkko-hankkeita. Näissä yritysten tuoteprotoja testattiin aidoissa tilanteissa esim. kou-luissa opetustilanteissa johtavien peda-gogiatutkijoiden valvomina. Oppilaat ja opettajat asettuivat aktiiviseen rooliin innovoinnissa, tutkijat saivat käyttöönsä aineistoa opetusteknologian pedago-gisista vaikutuksista ja yritykset saivat palautetta ideansa toimivuudesta.

Ohjelma antoi eväitä liiketoiminnan kehittämiseen

Ohjelmassa yrityksillä oli mahdollisuus keskittyä tuotteen ja liiketoiminnan ke-hittämiseen ja testaamiseen. Ne pereh-tyivät muun muassa markkinatrendei-


Oppimisratkaisut-ohjelma pakettiin

Suomalaisista oppimisalan yrityksistä

Koulun ja oppimisen murroksesta

Tutkimuksista, jotka luovat kuvaa tulevai-suuden oppimisen tavoista

Ohjelmassa käsitel-lyistä kansainvälisen liiketoiminnan osa-alueista

Koulutus- vientikyselystä oppimisalan yrityksille

hin, palveluliiketoiminnan perusteisiin, kokonaiskonseptien kehittämiseen ja sijoittajan kohtaamiseen. Sisarohjelma Finpro Future Learning Finland tarjosi puolestaan yrityksille markkinaliidejä ja vienninedistämispalveluita.

Suomen koulutusviennin tulevaisuus on pienissä yrityksissä ja suurissa ideoissa

Tekes teetti ohjelman aikana kyselyn oppimisalan yrityksille niiden vientinä-kymistä. Kyselyn perusteella alan vienti

Lue lisää

vuonna 2014 oli 268 miljoonaa euroa. 41 prosenttia kyselyyn vastanneita oli nuoria, alle viisi vuotta vanhoja yrityksiä, mediaani yrityskoko oli neljä henkilöä. Mikro- ja pk-yritysten vienti vuonna 2014 oli 13 miljoonaa euroa. Vientiä tekee vain muutama liikevaihdoltaan keskisuuri tai suuri yritys. Merkittävin vientialue on Eurooppa, mutta lähitule-vaisuudessa kasvua haetaan erityisesti Lähi-idästä, Itä-Aasiasta ja Kaak-kois-Aasiasta.

Kysely paljasti toimialan suo-situimmaksi oppijakohderyhmäksi

yläkoululaiset ja päätuotteeksi digi-taaliset oppimateriaalit. Vastanneista yrityksistä valtaosa oli paljon potenti-aalia omaavia mikroyrityksiä. Kyselyn mukaan mikro- ja pk-yritysten tavoite on nostaa vienti 13 miljoonasta eurosta 162 miljoonaan euroon vuoteen 2017 mennessä. Tulosten lisäksi kasvavat myös henkilöstömäärät: lähitulevai-suudessa ala tulee työllistämään satoja uusia työntekijöitä etenkin pienten yritysten puolella. n


Uusiajulkaisuja

Tekesin esitteitä

Tekesin rahoitus yrityksille Esitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta voi saada ja mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot.

BEAM – Busines with impact Team Finland programme of Tekes and the Ministry for Foreign Affairs of Finland.

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2015 Tekes on vaikuttanut laajasti innovaa-tioiden syntyyn, yritysten kasvuun ja tutkimuksen laatuun. Julkaisuun on koottu tutkittua tietoa Tekesin toimin-nan vaikutuksista.

The impact of Tekes and innovation activities 2015 Tekesin ja innovaatiotoiminnan vai-kutukset -raportin englanninkielinen versio

Tekes – innovaatiokentän pelinrakentaja Tekes on innovaatiokentän aktiivinen pelinrakentaja, jonka strategiana on luoda Suomeen elinvoimaista liiketo-imintaa ja maailman paras innovaa-tioympäristö.

Tekes – the innovation ecosystem enabler Tekesin strategiaesitteen englanninkielinen versio

Tekes – aktiv spelare på innovationsfältet Tekesin strategiaesitteen ruotsinkielinen versio

Näkökulma innovaatiorahoitukseen Mikä on kasvun merkitys? Miten ennustaa startup-yritysten menestystä? Tekes seuraa tarkasti myöntämänsä innovaatiorahoituksen vaikutuksia kansantalouteen ja yritysten liiketoimintaan. Näkökulma innovaatiorahoitukseen -katsaus tarkastelee muun muassa Tekesin asiakasyritysten kasvua ja startup-yritysten menestystekijöitä.

Tekesin katsauksia

Teollisuusyrityksen digipolku – Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta 319/2015Katsauksessa tarkastellaan digitaalisten ja yhteisöllisten työkalujen hyödyntämistä yritysten sisällä ja välillä sekä sosiaalisen median palvelujen käyttöä B2B-yritysten markkinointiviestinnässä. Katsaus pyrkii selkeyttämään digitalisaation mahdollisuuksia ja käyttöönottoa teollisuuden pk-yritysten näkökulmasta.

Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit 317/2015 Kirjassa käsitellään innovatiivisuutta ja sen edellytyksiä. Näkökulma ei ole teknologinen, vaan liittyy ennemminkin innovatiivisiin toimintatapoihin ja yhteistyöhön sekä innovaatioita tukevaan ympäristöön.

Evaluation of Tekes Activities - Main Methods and Impacts 320/2015 Katsauksessa esitellään Tekesin arviointikäytännöt ja esimerkkejä arviointien tuloksista. Innovaatiotoiminnan vaikutusten arvioinnilla ja mittaamisella selvitetään julkisen tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen hyötyjä yrityksille, toimialoille ja koko kansantaloudelle. Tekesissä alettiin panostaa vaikuttavuusarviointiin 2000-luvun alussa. Tekesin vaikuttavuudesta on julkaistu yli 75 arviointiraporttia vuosina 2000–2015. Tekesillä on ollut merkittävä rooli arviointitoiminnan kehittämisessä Suomessa.

Team Finland Future Watch tarjoaa näkymän Afrikan markkinoiden tulevaisuuteenMaailman 10 nopeimmin kasvavasta taloudesta kuusi sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Team Finland Future Watch -palvelu katsoo nyt erityisesti Etelä-Afrikan, Tansanian, Kenian ja Nigerian markkinoille. Lue erityisesti pk-yrityksille suunnatut maaraportit ja tulevaisuusskenaariot.


5 väitettä digitalisaatiosta1. Digitaalisuudesta kannattaa edelleen puhua, vaikka se on jo lähes kaikkiallaDigitaalisuus on yksi aikamme megatrendeistä, jonka valtakausi alkoi internetin syntymän tienoilla. Digitaalisuus tulee edelleen vuosikymmenten ajan vaikuttamaan voimakkaasti kaikilla elämämme aloilla. 2. Digitalisaatio vie ihmisiltä työpaikatDigitaalisuus muuttaa työn tekemistä. Monet rutiininomaiset työt siirtyvät helposti digitaalisten prosessien avulla tietokoneiden tehtäviksi. Tuottavuuden kasvu voi joillain aloilla olla huikeaa. Samalla syntyy potentiaalia siirtää perinteistä työtä vaativampaan, korkeamman jalostusarvon suuntaan. Ihmisläheistä , vuorovaikutteista ja elämyksellistä palvelua tarvitaan aina. Emme muutu koneiksi.

3. Digitaalisuus on paljon muutakin kuin teknologiaaIlman samanaikaista toimintatapojen, prosessien ja johtamisen muutosta ei digitalisaatiosta saa irti kuin pienen osan tehoista. Parhaat digi-ideat syntyvät oivalluksesta tehdä vanhat asiat aivan uudella tavalla tai tehdä aivan uusia asioita. 4. Nopeus, ketteryys ja kokeileva kulttuuri ovat valttia digitaloudessaDigitaalisuus kehittyy huimaa vauhtia, mutta uusimmatkin työkalut ovat silti edullisia, osa jopa ilmaisia. Pilvipalvelut skaalautuvat pienestä kokeilusta aina miljoonien asiakkaiden järjestelmiin. Valmiita ohjelmistoja ja dataa on mahdollista saada käyttöön myös avoimilla lisensseillä ja sopimuksilla.

5. Digitaalisuus vaatii uutta osaamistaDigitaidot ovat ymmärrystä teknologiasta, näkemystä mahdollisuuksista ja rohkeutta kokeilla uusia asioita. Kaikkea tätä kannattaa aktiivisesti harjoitella.

Digitaalisuus

Väitteet on koonnut Tekesin Kasvuyritykset-yksikön palvelujohtaja Risto Setälä. Setälä on ohjelmistojen ja digitalisaation asiantuntija.

teema 9


Psst! Tsekkaa mitä Tekesin

Digiboosti tarjoaa:



10 teemaTEKSTI: ELINA RÄIHÄ KUVA: MARKUS SOMMERS PIIRROS: ISTOCKPHOTO


Pioneerina kohti ennakoivaamuistisairauksien diagnostiikkaa

Alzheimerin tauti, vaskulaarinen kogni-tiivinen heikentymä, otsa-ohimolohkorap-peuma, Parkinsonin

tauti… Muistisairauksien kirjoon kuuluu yli 60 erilaista taudinaiheuttajaa, joiden diagnostiikkaan liittyy iso nippu moniselitteisiä haasteita. Oireiden alkamisesta diagnoosin saamiseen ja hoidon aloittamiseen kuluu Euroopassa keskimäärin 20 kuukautta. Se on pitkä aika epätietoisuudessa eikä mahdolli-sen taudin eteneminen ota kuitenkaan aikalisää.

"Esimerkiksi Alzheimerin tautia epäiltäessä potilaalle tehdään tyypil-lisesti monia testejä: haastatteluja, kyselyitä, verikokeita ja aivokuvauksia. Datan määrä kasvaa nopeasti, kun käyttöön tulee uusia kuvausmenetel-miä yhä korkeammilla resoluutioilla. Lopputuloksena on kymmeniä tai jopa satoja erilaisia mittausarvoja, joita on hankala hyödyntää ilman niitä tukevia työkaluja. Epävarmuus tulosten tul-kinnasta johtaa helposti diagnoosin viivästymiseen", yhtiön tieteellinen johtaja Jyrki Lötjönen selittää.

Combinosticsin ohjelmisto täs-

mentää kliinistä datan analysointia sekä laskemalla uudenlaisia mittalukuja kuvista että yhdistelemällä eri lähteis-tä tulevaa suurta tietomäärää. Se luo potilaasta profiilin vertaamalla mit-talukuja potilastietokantaan aiemmin diagnosoiduista potilaista ja esittää da-tan lopulta lääkärille mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Kyseessä ei kuitenkaan ole valmiiksi pureskeltuja diagnooseja syytävä musta laatikko.

”Työkalun rooli on valjastaa val-taisat tietovarannot hyötykäyttöön ja tarjota lääkärille helposti tulkittavaa ja kvantitatiivista dataa potilaan tilasta.

Combinostics on ottanut tiukan etukenon tulevaisuuden digitalisoituvan terveydenhuollon suunnannäyttäjänä. Yrityksen kehittämä analytiikkatyökalu toimii lääkärin aisaparina auttaen tätä tekemään entistä varhaisempia ja luotettavampia diagnooseja. Potilaalle tämä tarkoittaa yhdenmukaisempaa ja yksilöllistyvää hoitoa, joka konkretisoituu mahdollisuutena elää itsenäistä elämää pidempään.


Mitä runsaammin tietoa alkaa olla tar-jolla, sitä hankalammaksi tulkinta käy ja sitä enemmän lääkäreillä alkaa olla tarvetta apua tarjoavista työkaluista", Lötjönen toteaa.

Lähellä sinua, minua ja meitä

Muistisairaus koskettaa niin yksilön, perhepiirin kuin yhteiskunnankin tasolla. Vuonna 2013 vähintään kes-kivaikeaa muistisairautta sairastavia oli Suomessa 93 000 ja vuonna 2016 luvun ennustetaan olevan 240 000. Kustannukset ovat maailmanlaajuisesti valtavat: ne vastaavat noin prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta ja tilanne on pahenemassa potilaiden määrän kasvaessa. USA:ssa ja Iso-Bri-taniassa dementioihin liittyvään karuun todellisuuteen onkin herätty ylimmässä valtiojohdossa ja ongelmaan on alettu panostaa merkittävästi.

Kotimainen muistisairauksien tutkimus on tällä hetkellä korkealla tasolla. Lötjösellä itsellään on takanaan 20 vuoden tutkijanura lääketieteellisen kuvantamisen kysymysten parissa. Mielenkiinto monimutkaisten sairauksi-en diagnostiikkaa kohtaan lähti suoraan sydämestä: väitöskirja sydänsairauk-

sien kuvantamisesta sysäsi liikkeelle tapahtumasarjan, joka johti hänet lopulta muistisairauksien diagnostiikan maailmaan. Combinosticsin diagnoo-sityökalun teknologian selkäranka on kehitetty pitkällä aikajänteellä useissa VTT:n Tekes- ja EU-rahoitteisissa hankkeissa. Pohjautuen tuohon työhön Combinostics Oy aloitti toimintansa marraskuussa 2014 enkeli- ja Tekes-ra-hoituksen turvin.

”Meidän juttu perustuu yhteistyöhön”

Combinosticsin tiimi on tulivillaan toh-toreita: kuuden hengen kokoonpanosta viidellä on tohtorin arvo ja kolmella dosentuuri. Tiimi koostuu data-analytii-kan, bisneksen, tietojärjestelmätieteen- ja lääketieteen teknologian osaajista. Lötjönen uskoo, että yksi menestyksen avaintekijä on vankka visio maailman muuttamisesta. Kun tähän yhdistetään laaja ja syvä osaamistausta, yhteistyö ja aito halu ymmärtää ja kuunnella kentän tarpeita ollaan hedelmällisellä maaperällä.

”Teemme yhteistyötä maan ja maailman parhaiden klinikoiden kanssa. Tarve työkaluun tuli suoraan kentältä ja

kehitystyötä on tehty koko ajan tiiviissä vuoropuhelussa lääkäreiden kanssa.”

Nyt alkaa olla sadonkorjuun aika. Yhtiön teknologiaa pilotoidaan parhail-laan neljässä eurooppalaisessa sairaa-lassa 800 potilaalla. Tavoitteena on saada ohjelmisto markkinoille vuoden 2016 alkupuolella.

”Suurten tietomassojen systemaat-tinen ja tehokas hyödyntäminen tulee varmasti muuttamaan merkittävästi kliinistä päätöksentekoa tulevaisuudes-sa”, Lötjönen ennustaa. n


Tulevaisuudessa Combinosticsin teknologian takaa löytyvää ontologiaa voidaan soveltaa myös monilla muilla terveydenhuollon alueilla. Aivovammat, sydäntaudit, mielenterveyden kysymykset… Mahdollisuudet ovat yhtä monimuotoisia kuin itse teknologia. Kuvassa yhtiön toimitusjohtaja Lennart Thurfjell ja tieteellinen johtaja Jyrki Lötjönen.

Digisanasto

Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon analytiikan sekä työn tehokasta yhdistämistä liiketoiminnassa. Se mahdollistaa täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja ja kilpailukykyisiä palveluja asiakastarpeisiin.

Digiterveys tarkoittaa yksilöllistä reaaliaikaista terveydentilan seurantaa digitaalitekniikan avulla sekä näin koottavan reaaliaikaisen terveystiedon hyödyntämistä yksilöllisessä reaaliaikaisessa terveydenhoidossa.

Robotiikka on oppi robottien suunnittelemisesta, rakentamisesta ja käytöstä.

Teollinen robotiikka on soveltava tieteenala, joka käsittelee teollisuudessa käytettävien robottien rakenteita, eri robottityyppejä ja niiden sovellusalueita.

Esineiden internet on internet, jossa saman prosessin eri laitteista automaattisesti kerättävä tieto järjestetään tarkoituksenmukaisiksi toiminnallisiksi ja viestinnällisiksi kokonaisuuksiksi.

Open source eli avoin lähdekoodi tarkoittaa tietokoneohjelmia ja niiden tuottamis- ja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Tekijänoikeudet säilyvät koodin kirjoittajilla, jolleivät nämä erikseen sopien niistä luovu.

Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen. Esimerkiksi anturien keräämä sinällään hyödytön raakadata voidaan jalostaa liiketoiminnassa hyödynnettävään muotoon.

SaaS (Software as a Service) tarkoittaa ohjelmiston hankkimista palveluna perinteisen lisenssipohjaisen hankintatavan asemesta.

MaaS (Mobility as a Service) tarkoittaa ovelta ovelle -liikkumispalvelua ilman tarvetta omistaa autoa. MaaS on erilaisten liikkumispalvelujen käyttöä, yhdistelyä ja sujuvaa hyödyntämistä.

TEKSTI: VESA TOMPURI


14 teema TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: MARKUS SOMMERS

Robottien käyttö on omiaan sellaisessa teollisessa tuotannossa, jossa ihminen joutuisi työskentelemään vaaralle alttiina tai muuten hankalissa oloissa. Robotit myös tuovat valmistavaa teollisuutta takaisin sinne, mistä se aikanaan lähti, kertoo Jyrki Anttonen Cimcorpista.


myy maailmalla

Sitkeä mielikuva roboteista kävelevinä keinoihmisinä on peräisin tšekkiläisen kirjailijan Karel Capekin näytelmästä vuodelta 1922. Robotteja val-

mistava teollisuus käynnistyi Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa, jolloin General Motors ensimmäisenä maailmassa otti käyttöön robotin autotehtaallaan. Autoteollisuus on keskeinen robotiikan soveltaja nykyäänkin – monien muiden teollisuudenalojen ohella.

Suomalainen robottiteollisuus käyn-nistyi 1970-luvun puolivälissä, jolloin Rosenlewin tehtaan automaatio-osasto sai ensimmäisen robottitilauksen. Tästä alkaa tarina Cimcorpista, joka kokee tällä hetkellä vahvaa nousua globaalina teollisuuden robottien ja niihin liittyvien automaatiojär-jestelmien toimittajana.

Kuvaputkista raskaampaan teollisuuteen

Pitkään Cimcorpin robottien pääasialli-nen sovelluskohde oli kuvaputkituotanto.

Ulvilalainen Cimcorp on kehittänyt Tekesin rahoituksella uudentyyppisen, entistä suorituskykyisemmän ja energiatehokkaamman teollisuusrobotin. Robotit, niitä ohjaavat ohjelmistot ja automaatiojärjestelmät ovat korkeaa teknologiaa, jota ei helposti kopioida ja jolle on globaalia kysyntää.

robottiUuden sukupolven

Kuvaputkituotannon alkusysäyksenä olivat Suomen valtion kuvaputkitehdas Valcon tilaukset. Vähitellen Cimcorpin asiakaspiiri laajeni sekä maantieteellisesti että toimialoiltaan. Ensimmäiset kaupat Yhdysvaltoihin syntyivät 1980, ja Kiinan valloitus alkoi runsaat kymmenen vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen yhtiö laajeni nopeasti kansainväliseksi kuvaputkiteolli-suuden robottivalmistajaksi.

”Painavien kuvaputkien käsittely oli ihmiselle hankalaa, mistä syystä robottien käyttö oli siinä tuotannossa järkevää. Tämä buumi jatkui aina vuosituhannen vaihtee-seen eli siihen asti, kun kuvaputkitelevisioita maailmalla valmistettiin”, kertoo Cimcorpin teknologiajohtaja Jyrki Anttonen.

Viime kymmenen vuoden kuluessa robottitoimitukset ovat laajentuneet entistä selkeämmin kokonaisten järjestelmien toimituksiksi. Tätä kehitystä tukee Cimcor-pin siirtyminen viime syksynä japanilaisen Murata Machinery -yhtiön omistukseen.

”Kokoonpanemamme robotit muodos-tavat tyypillisesti noin puolet projektimme


arvosta. Loppu koostuu järjestelmän muista osista, esimerkiksi kuljettimis-ta sekä kokonaisuuden osat yhteen sitovasta ja kokonaisuutta ohjaavasta ohjelmistosta. Ohjelmistot suunnitte-lemme ja toteutamme talon sisällä. Osa alihankkijoistamme on Suomesta, mutta nykyään yhä enemmän myös muualta Euroopasta ja Aasian maista.”

Rengas- ja elintarviketeollisuus asiakkaina

Vuosikymmenten ajan robotiikassa tarvittavaa insinööritaitoa kehittänyt Cimcorp on viime aikoina panostanut erityisesti ohjelmisto-osaamiseen. Se on Jyrki Anttosen mukaan ehkä vaativin osa-alue teollisuusroboteille otollisissa käyttökohteissa, kuten rengas- ja elin-tarviketeollisuudessa.

”Rengasteollisuudessa robotiikkaa tarvitaan rengasaihioiden ja renkaiden välivarastointiin. Tämä muodostaa olennaisen osan Cimcorpin kehittämää Dream Factory -konseptia, joka auto-matisoi tehtaan aina raaka-aineiden käsittelystä lähetyslaiturille asti.”

Rengasteollisuudessa sovellettava robotiikka on käyttökohteena koh-tuullisen uusi, mutta erittäin ripeästi merkittäväksi kasvanut. Se jalostui elintarviketeollisuuden ratkaisujen poh-

jalta niin, että robottien tartuntaelin oli suunniteltava ”robotoitavan” tuotteen ehdoilla uusiksi.

Cimcorpin robotit ovat niin sanottuja portaalirobotteja, joiden työskentelyalue on perinteistä teolli-suusrobottia huomattavasti suurempi. Portaalirobotti kykenee liikkumaan XYZ-suunnissa noin sadan metrin pi-tuudelta, kymmenen metrin leveydeltä ja kolmen metrin korkeudelta. Cimcorp on lisäksi jatkokehittänyt robottejaan muun muassa vaihtamalla runkomate-riaalin teräksestä alumiiniin ja syöttä-mällä robotin jarrutusenergian takaisin sähköverkkoon.

Satsaukset ovat kantaneet viime aikoina tuottoisaa hedelmää; kesäkuus-sa Cimcorp solmi historiansa suurim-mat kaupat kiinalaisen rengasvalmis-tajan Qingdao Sentury Tiren kanssa. Lähes 30 miljoonan euron arvoiseen toimitukseen sisältyy yli 20 portaali-robottia vaunuineen, automaattinen korkeavarasto ja Cimcorpin ohjelmisto, jonka avulla kokonaisuus integroidaan yhdeksi järjestelmäksi.

Ihmisen ja robotin yhdistelmäkin mahdollinen

Robottien käyttö on tullut jäädäkseen kaikessa sellaisessa teollisessa tuotan-nossa, jossa ihminen joutuisi työskente-lemään vaaralle alttiina tai muuten han-kalissa oloissa. Myöskään silloin, kun robotin mahdollistamalla suuremmalla tarkkuudella on merkitystä, ihmistyö tuskin palaa robotin korvaajaksi.

Toisaalta robotiikan soveltaminen on tuonut vauraimpiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin, takaisin teollisuutta, joka välillä oli siirtynyt halvemman työvoiman maihin.

Vaikka robotiikan soveltaminen kiistattomasti vähentää fyysisen ihmistyön tarvetta, kokonaan se ei sitä korvaa. Järjestelmät ovat hyvin pitkälle automatisoituja, mutta ne eivät silti toimi täysin ilman ihmistä.

”On hyvin todennäköistä, että pian-kin näemme myös sellaisia sovelluksia, joissa robotti tekee ihmisen kanssa vielä läheisempää yhteistyötä, esimerkiksi ojentamalla ihmiselle tämän tarvitse-man osan”, Jyrki Anttonen visioi. n

Automatisoitujenkin järjestelmien taakse tarvitaan aina ihminen.


ikkunoihinSkaala toi markkinoille 2014 Ikkunoihin integroidun ilmanvaihtolaitteen ja lämmön talteenoton. Energiatehokkuutta ja sisäilman laatua voidaan tuotteen myötä parantaa myös vanhoissa rakennuksissa.

Skaalan Alfa cLean ikkunat on ensisijaisesti tarkoitettu korjausrakentamiseen, minkä vuoksi reunaehdot suunnit-

telulle olivat tiukat. Uusi tekniikka ei saanut vaikuttaa asennusaukon kokoon eikä valoaukko saanut pienentyä.

Vanhojen rakennusten poistopuhal-timella varustettu tai painovoimainen ilmanvaihto paranee tuloilman mää-rän kasvaessa, kun uusien ikkunoiden kautta tuodaan ohjatusti korvausilmaa. Tavanomaisessa ikkunaremontissa tämä tarkoittaa pahimmillaan sitä, että energiatehokkuus huononee tai korkeintaan pysyy ennallaan, koska suuremman poistoilmamäärän kautta karkaa lämpöenergiaa enemmän ulos

Digitaalisuus tulee

kuin ikkunoiden vaihdolla säästetään. Ilmanvaihtolaitteen ja lämmön talteen-oton integrointi ikkunaan poistaa tämän ongelman.

Yleensä ilmanvaihtojärjestelmissä yhden huoneen suuri henkilö- ja hiili-dioksidimäärä kasvattaa ilmanvaihtoa tarpeettomasti koko rakennuksessa. Skaalan ratkaisussa hiilidioksidi- ja kosteusanturit on asennettu ikkunoissa olevaan ilmanvaihtolaitteeseen, minkä ansiosta ilmanvaihtoa voidaan säätää huonekohtaisesti.

Alfa cLean ikkunat voivat kom-munikoida keskenään langattomasti tai kiinteän verkon avulla. Järjestelmä optimoi sisäilmaa jatkuvasti. Tarvittaes-sa järjestelmää voidaan säätää jokaisen

ikkunan yhteydessä olevasta säätöpa-neelista tai erillisellä mobiilisovelluksella.

Ikkunoiden yhteyteen asennettavia ilmanvaihtolaitteita on kehitetty muualla-kin, mutta ne eivät sovellu Suomen oloihin. Esimerkiksi kondenssiveden hal-lintaa talviolosuhteissa ei ole huomioitu ulkomaisissa ratkaisuissa. Ne saattavat myös vaatia muutoksia joko talon seinä-rakenteeseen tai valoaukon kokoon.

Esiselvitykset tehtiin Vaasan yliopis-ton kanssa vuonna 2011. Tätä seurasi Te-kesin rahoittama projekti, jossa ryhdyttiin suunnittelemaan kokonaisuutta. Mukana oli tutkimuslaitoksia sekä pk-yrityksiä. Julkistus tapahtui Finnbuildissa 2014.

”Perinteinen ikkuna- ja ovivalmistaja joutui projektissa uudelle alueelle. On valtava hyppy, kun ikkunaan asennetaan koneita ja elektroniikkaa. Tarvittiin osaa-mista muun muassa ICT- ja ilmastoin-tiasioista”, kuvaa Skaalan kehitysjohtaja Jyrki Jaskari.

”Tekesin rahoitus ja muu tuki on ollut merkittävää. Ilman niitä tämän tuot-teen aikajänne ideasta markkinoille olisi moninkertainen.”

Yhtiöllä on vientiä Iso-Britanniaan, Ruotsiin ja Venäjälle, missä avattiin teh-das maaliskuussa 2015 Pietarin alueelle. Selvityksiä muiden maiden markkinoiden osalta on käynnissä.

Kyselyjä on tullut myös uusien talojen rakentajilta, ja tätäkin markkinaa kartoitetaan. n

teema 9TEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: SKAALA


18 teemaTEKSTI: RECOMMENDED, MIIA LINNUSMAA KUVAT: SHARPER SHAPE, VALPURI AALTO

Miehittämättömillä aluksilla tehdään jo mainoskuvaa, kartoitetaan metsiä ja mineraaleja sekä valvotaan sähkölinjoja. Älybussit kuljettavat ihmisiä paikasta toiseen, ilman kuljettajaa. Toimialojen ja kuluttajien odotuksiin tutustumalla löytyy miehittämättömille aluksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Miehittämättömät robotit pörräävät maassa ja ilmassa

Esimerkiksi kopterikartoituk-sessa vain taivas on rajana. Espoolaisella Sharper Shapella on vahva ote lentävään toimi-

alaan. Lennokit ovat myös robotiikkaa, big dataa ja tiedon analysointia sekä palvelumuotoilua, sillä uutta tietoa syntyy paljon ja nopeasti.

Yritys teki ensimmäiset sähkölinjo-jen pienkopterikartoitukset pari vuotta sitten. Nyt bisnes lennättää sitä koti-maan ohella myös vientimarkkinoille.

Miehittämättömillä pienoiskopte-reilla sähkö- ja voimalinjojen kunto- ja maastokartoituksi tekevällä yrityksellä uudet sovellus- ja tuotekehitysideat tulevat lähes yksinomaan asiakkailta. Lehtijutut ja tv-pätkät sähköverkko-ja kartoittavista koptereista poikivat nopeasti lisätilauksia ja nyt suunta on myös ulkomaille.

"Projekteja on lähdössä käyntiin muun muassa Ranskassa, Meksikossa ja Belgiassa. Kohteina ovat sähkölinjojen ohella esimerkiksi maakaasu- ja öljy-putkistot sekä tuulivoimaloiden, siltojen ja rautateiden rakenteet. Eri toimialojen asiakkaat keksivät koptereille jatkuvasti uusia käyttökohteita", kertoo toimitus-johtaja Tero Heinonen.

Ajan ja rahan säästöä

Sharper Shapen innovaationa on ollut yhdistää nopeasti ja pitkälle lentävä pie-noiskopteri älykkääseen kartoitusohjel-mistoon, joka hyödyntää muun muassa laserkeilausta.

"Reitti, johon jalkapatikassa kuluu monta päivää, lennetään kauko-ohjat-tavalla kopterilla tunnissa. Lopputulok-sena syntyy raportti ja kokonaiskuva,

jonka pohjalta sähköyhtiö voi suunnitel-la ja toteuttaa tarvittava huoltotoimet", Heinonen tiivistää.

Bisnestä siivittää toimitusjohtajan mukaan paitsi ohjelmistoalan ja satelliit-tipaikannuksen myös kopteriteknologian nopea kehitys. Nykyisin toimintasäde on yhdellä lennolla noin sata kilometriä ja lentonopeus jopa 100 km/h.

Uutta kasvua klusterista

Sharper Shapen juuret ovat vuonna 2012 käynnistyneessä kehitysprojektis-sa, jossa kopteri-ideaa testattiin. Yksi sen avainrahoittajista oli Tekes.

"Tätä kautta Tekes oli ihan avain-tekijänä koko yhtiön käynnistymiselle", Heinonen kiittelee.

Yritys on verkottunut myös Euroo-pan avaruusjärjestö ESA:n asiantuntijoi-


den kanssa, joilla on Heinosen mukaan erittäin hyvä yhteys alan startupeihin ja pk-yrityksiin. Yhteistyön myötä se on päässyt hyödyntämään satelliittien välittämää kaukokartoitustietoa, joka mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisem-man kartoituspalvelun.

Espoolaisyritys työllistää tällä het-kellä yksitoista henkilöä. Liikevaihto on noussut miljoonan euron tuntumaan.

Heinosen mukaan toimialalla on selkeää kasvu- ja vientipotentiaalia, sillä alaan liittyvää osaamista on omasta takaa muun muassa ohjelmistoja sensoriteknologiassa. Suomi on myös ensimmäisiä maita, joka on luomassa miehittämättömälle lentotoiminnalle kaupallisesti kannustavaa normistoa. n

Tulevaisuudessa on mahdollista,että kuskittomat älyajoneuvot noutavat kutsusta tai kuljettavat paketteja.

Älybussi edustaa hyvin pitkälle vietyä automaatiota. Voimassa oleva tieliiken-nelainsäädäntö mahdollistaa robot-tiautokokeilut jo nykyisellään, mutta vapaasti yleiseen liikenteeseen pääsyyn älyajoneuvoilla menee vielä tovi. Tule-vaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että kuskittomat älyajoneuvot noutavat kutsusta tai kuljettavat paketteja.

Vantaan kaupunki on mukana kokeilussa, jossa tutkitaan kuskittomien pikkubussien käyttöä osana joukkoliiken-nettä. CityMobil2 -älybussit kuljettivat matkustajia uudelta Kehäradan Kivistön asemalta Vantaan asuntomessualueelle. Asuntomessuilla tarkoitus oli esitellä älybussia yleisölle ja herättää keskuste-lua kuskittomista ajoneuvoista.

Uusia vaihtoehtoja joukkoliikenteeseen

”Hyötyjä olisi esimerkiksi syöttöliiken-teessä. Älybussi palvelisi matkustajia

Itseohjautuvan älybussin kyytiin kutsusta

esimerkiksi tiheästi liikennöidyiltä juna-asemilla, kuljettaen viimeiset kilometrit matkustajia kotiin. Vaihto-ehtoisesti harvaan asutuilla alueilla ja hiljaisina aikoina älybussit voisivat tarjota joustavia vaihtoehtoja joukkoliikenteen järjestämiseen,” kertoo Vantaan kaupun-gin CityMobil2 -hankkeen projektipäällik-kö Topias Pihlava.

CityMobil2-bussien kaltaisia liike-toimintamahdollisuuksia on tunnistettu. Toistaiseksi kilpailutilanne on kuitenkin rauhallinen. Valmistajia, jotka testaavat CityMobil2:n kaltaisia pikkubusseja syöttöliikenteeseen, ei ole Euroopassa kuin muutama.

”Tekniikka on vielä kehitysvaiheessa, siksi tässä olisi yrityksillä mahdollisuus olla ensimmäisinä markkinoilla. Tässä tarvitaan erityisesti ohjelmistojen, sen-sorien ja kommunikaation osaamista,” Pihlava toteaa.

Suomi on eturintamassa edistämäs-sä robotisaatiota tieliikenteessä. Kokeilu-

jen kautta kerätään tietoa ja vaikutuksia. Ennusteiden mukaan 2040 mennessä liikenteestä jo 75 prosenttia koostuu robottiautoista.


päivittäistavarakauppaanPäivittäistavarakaupan sähköiset järjestelmät on rakennettu pitkälti suurten toimijoiden ehdoilla. GS1 Finland Oy:n ideoima Golli-pilvipalvelu helpottaa pk-yritysten toimintojen sopeuttamista isojen maailmaan.

Yhä useampi kuluttaja toivoo pystyvänsä hankkimaan lähiruokaa myös suuren päi-vittäistavarakaupan hyllyiltä.

Tämä on luonut päivittäistavarakaupan ketjuille tarpeen laajentaa tavarantoi-mittajajoukkoaan pientuottajiinkin. Jotta laajentaminen on liiketoiminnallisesti molemmin puolin mielekästä, on tarvittu logististen toimintojen yhtenäistämistä.

Tähän asti tämä on ollut hankalaa taloudellisista syistä. Pienillä tuottajilla ei yleensä ole resursseja hankkia kalliita toiminnanohjausjärjestelmiä tai vas-taavia digitaalisen tiedonsiirron keinoja omien toimintojen sopeuttamiseksi isojen ketjujen järjestelmiin.

Ensin pilotoidaan

”Pk-yrityksille tarjottava Golli-pilvipal-velu muodostaa tilaajan näkökulmasta tavallaan yhden tavarantoimittajan. Se liittää kunkin yksittäisen pk-yrityksen sen asiakasyrityksen – käytännössä Kes-kon, S–ryhmän tai Tukon – sähköiseen järjestelmään joko selaimen tai ERP-jär-jestelmän avulla”, selvittää asiantuntija Tomi-Pekka Juha GS1 Finlandista.

Tomi-Pekka Juha ja Gollin alkupe-räinen ideoija Mikko Luokkamäki ovat ajaneet uutta ratkaisua kentälle sisään helmikuusta lähtien. Tuolloin käynnistyi Tekesin rahoituksella Golli-kehityspro-jekti (Global Orders, Logistics Labels & Information). Ensimmäisessä vaihees-sa kymmenen pk-tavarantoimittajaa, mainitut kolme kaupan keskusliikettä ja toistakymmentä logistiikkatoimijaa ryhtyivät testaamaan Gollin toimivuutta käytännössä.

Tuotteen jäljitettävyys helpottuu

Päivittäistavarakauppa on tilausten-käsittelyn näkökulmasta liiketoimin-taa vaativimmasta päästä. Pieniinkin tavaraeriin liittyy suuri määrä pakollista välitettävää tuote- ja toimitustietoa. Sitä tarvitaan siksi, että kauppa saa var-muuden tuotteen säädöstenmukaisuu-desta ja pystyy ohjaamaan tavaravir-toja tehokkaasti. Jotta logistiikka tulee hoidetuksi kunnolla, on välttämätöntä, että pientäkin tavaraerää käsitellään yhdenmukaisilla standardeilla.

”Kuluttajaakin kiinnostaa esimer-kiksi tuotteen jäljitettävyys. Golli pa-

tilaustenkäsittelyäSujuvampaa standardoitua

rantaa jäljitettävyyttä oleellisesti myös pienen tavarantoimittajan kannalta”, Tomi-Pekka Juha toteaa.

Kun vaikkapa lähiruoan pientuotan-toon erikoistunut tavarantoimittaja saa omat tuotteensa Golli-pilvipalvelun ison kokonaisuuden osaksi, avautuu myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Suomeen maahantuotava bolivia-lainen intiaanisokeri on tästä yksi esi-merkki; maahantuoja Masajo Oy on yksi Tekesin ja GS1 Finlandin pilottiprojektin osanottajista. Käänteisesti ajatellen suomalaiset pienpanimot, piirakkaval-mistajat ja muut pk-yritykset voivat löytää kansainvälisiä asiakkaita muualla eksoottisina pidettäville tuotteilleen.

”Käytännön hyöty Golli-palvelusta on vielä se, että eioo-tilanteita syntyy entistä harvemmin, kun tieto liikkuu tehokkaammin, automatisoidusti ja läpi-näkyvästi. Niin ikään poikkeamat tilatun ja toimitetun – jos tavara toimitetaankin esimerkiksi kahdessa erässä – välillä käsitellään tehokkaasti”, Mikko Luokka-mäki toteaa. n

20 teemaTEKSTI: VESA TOMPURI KUVA: MARKUS SOMMERS


Gollilla voi nopeuttaa merkittävästi päivittäistavarakauppaa. Pilvipalvelun avulla voi hoitaa tilaukset ja toimitukset, lähettää toimitustiedot ja laskuttaa asiakasta, kertovat projektin vetäjät Tomi-Pekka Juha (oik.) ja Mikko Luokkamäki.

Suomalaiset pk-yritykset voivat löytää kansainvälisiä asiakkaita muualla eksoottisina pidettäville tuotteilleen.


22 suunnannäyttäjäTEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: MARKUS SOMMERS

Juha Suojasen Ekorent tuo sähköauton tavallisen kuluttajan saataville.


Yhteiskäyttöauto toisi lisää tilaa kaupunkiinTutkimuksen mukaan autoja käytetään keskimäärin 42 kilometriä päivässä, muun ajan eli 95 prosenttia päivästä ne seisovat tyhjän panttina. Sähköauto olisi siis sopiva ajoneuvo arkipäivien ajoon, mutta kallis hankintahinta on toistaiseksi jarruttanut sen yleistymistä. Tältä pohjalta EkoRentin perustaja ja toimitusjohtaja Juha Suojanen ryhtyi kehittelemään uutta liiketoimintamallia.

Juha Suojanen

EkoRentillä on kaksi bisnes-mallia: yhteiskäyttöautot taloyhtiöille ja yrityksille ja lyhytaikainen tuntipoh-jainen vuokraus kenelle

tahansa. ”Yritykset ja organisaatiot voivat

kokeilla yhteiskäyttöautoja kevyellä mallilla. Voidaan tehdä vaikkapa kah-den vuoden määräaikainen sopimus. Kokeillaan, voidaanko muuttaa osa yritysautokannasta yhteiskäyttöisiksi sähköautoiksi. EkoRent hoitaa autoi-hin tarvittavien mustien laatikoiden ja ohjelmistojen lisäksi autojen huollot ja katsastukset sekä toimittaa yhteenso-pivat latausasemat ja johdot”, kertoo Suojanen.

Kuluttajille helppokäyttöisyyttä ja houkutteleva hinnoittelumalli

Tavalliselle kuluttajalle sähköautot ovat toistaiseksi olleet liian kalliita hankinta-hinnaltaan. EkoRentin palvelu tuntipoh-jaisena mahdollistaa kenelle tahansa auton tarvitsijalle sähköautolla ajelun ja hyvän mielen ekoteosta. Keskeinen käyttäjäryhmä ovatkin kaupunkilaiset, jotka pääosin käyttävät julkista liiken-nettä ja polkupyörää, mutta tarvitsevat satunnaisesti autoa.

”Suuret ikäluokat pysyvät tiu-kimmin kiinni auton omistuksessa. Nuoremmat alkavat tottua ajatukseen siitä, että jokaisen esineen ei tarvitse olla omassa omistuksessa. Hieman


iäkkäämmillä taas ajokilometrit alkavat vähentyä. He ovat tarkkoja rahois-taan ja tiedostavat kalliit oman auton kustannukset, ja näin saattavat päätyä laskelmissaan yhteiskäyttöautoon.”

Sähköauton lyhytaikainen vuokraus on helppoa. Palveluun rekisteröitymi-seen netissä tarvitaan ajokortti ja pank-ki- tai luottokortti. Sovelluksesta näkee lähimmän vapaana olevan auton.

Kun älypuhelimessa on EkoRentin sovellus ja se viedään auton tuulilasin lähelle, kertoo kännykkä auton lataus-tilanteen ja jäljellä olevat kilometrit. Yhdellä painalluksella auto voidaan varata omaan käyttöön ja toisella painalluksella avautuvat ovet. Vaihto-ehtoisesti varaaminen voidaan tehdä tekstiviestillä.

EkoRent lisää kuluttajille tarkoi-tettujen autojen lukumäärää ja nouto-pisteitä syksyllä 2015. Kytkös muihin maksu- ja lippujärjestelmiin, vaikkapa HSL:ään, toisi lisää asiakkaita ja olisi samalla askel kohti liikkuminen palvelu-na -konseptia.

Kaavoittaja voisi joustaa pysäköintipaikkavaatimuksissa

Kaavoitus määrää, montako autopaik-kaa uuden rakennuksen yhteyteen on tehtävä. Ne ovat kalliita, esimerkiksi maanalaisen autopaikan rakentaminen maksaa Helsingissä jopa 50 000 euroa, hallipaikan hinta pääkaupunkiseu-dulla on noin 10 000-30 000 euroa. Paikoissa joissa joukkoliikenne toimii, kuten Itä-Helsingin metroradan varrella, jää osa paikoista tyhjilleen. Taloyhtiö ja viime kädessä asukkaat joutuvat silti maksamaan turhien autopaikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta.

Jopa 10–15 taloyhtiön autopaikkaa voitaisiin korvata muutamilla yhteis-käyttöautoilla. Tällöin arvokasta tontti-maata säästyy parempaan käyttöön, ja rakentamisen tehokkuus paranee eri-tyisesti tiheään asutuilla kaupunkiseu-duilla. Autoilua voitaisiin samalla ohjata päästöttömään suuntaan, mikäli paik-kojen vähennys olisi suurempi sähköau-toille. Kaupunkien, rakennusliikkeiden,

ja asukkaiden kannalta tämä vaikuttaa siis oivalliselta konseptilta. Suojanen on käynyt suurten rakennusliikkeiden puheilla ja tietää mikä on esteenä.

”Kaavamuutoksia on tehty poik-keusluvilla ainakin Turussa ja Helsin-gissä. Tarvitaanko aina poikkeuslupaa? Rakennusliikkeet ovat kiinnostuneita yhteiskäyttöautoista ja autopaikkojen määrän vähentämisestä, mutta raskas ja aikaa vievä poikkeuslupamenettely ei innosta.”

Yhteiskäyttöautoja on tällä hetkellä käytössä muutamissa taloyhtiöissä. VVO:lla palvelu on käytössä vuokrakoh-teissa Espoossa, Jyväskylässä ja Tampe-reella. Hartelan ennakkomarkkinoinnis-sa olevaan Kievarinpuistoon Tuusulassa on tulossa EkoRentin palvelu.

Kansainvälistyminen kiikarissa

”Suomessa on nyt tehty päänavaus ja konsepti olisi monistettavissa maailmal-le. Tällainen palvelu vähentäisi auto-määriä ja päästöjä, säästäisi arvokasta kaupunkitilaa ja helppokäyttöisyydes-sään se olisi ylivertainen. Olisi hienoa jos esimerkiksi Finpro tai Tekes voisivat auttaa ovien avaamisessa ulkomaille ja kansainvälisiin Smart City -hankkeisiin”, summaa Suojanen. n

Juha SuojanenJuha Suojanen perusti EkoRentin vuonna 2014. Tätä ennen hän on työskennellyt muun muassa Nokiassa ja Nokia Siemens Networksissa. Kokemusta on erilaisista teknologia- ja projektinhallintatehtävistä sekä ICT-alan markkinoinnista ja myynnistä niin kuluttajille kuin yrityksillekin.


Gallup 25TEKSTI: SANNA NUUTILA

Ostan verkosta erilaisia kestohyödykkei-tä, kuten elektroniikkaa, kirjoja, vaatteita ja huonekaluja. Pyrin kuitenkin välttä-mään tavaran haalimista, minkä takia käyn verkko-ostoksilla vain harvoin. Tarpeeseen haluan ostaa hyvälaatuisia tuotteita ja siten kaikki elektroniikka ja vaatteet tulee ostettua uutena. Huone-kaluja ja kirjoja ostan toisinaan käy-tettyinäkin. Ostan käytännössä kaiken elektroniikan verkosta, mutta muita tuotteita ostan kivijalkakaupoistakin. Tavaroiden lisäksi ostan verkosta lähes kaikki matka- ja konserttiliput sekä vuokraan yösijan matkalla ollessani.

Käytän verkko-ostoksia tehdes-säni sekä suomalaisia että ulkomaisia verkkokauppoja. Liput ostan yleensä suoraan palveluntarjoajalta. Teen ostokset mieluiten sellaisista paikoista, jotka tunnen entuudestaan tai tie-dän muuten luotettaviksi. Tavaroiden ostamiseen toisilta kuluttajilta käytän lähinnä suomalaista nettihuutokauppaa. Pyrin yleensä ostamaan tuotteen läheltä minua, jotta pystyn sopimaan tavaran toimituksesta kasvotusten. Matkustaes-sani saatan käyttää asunnonvälityspal-veluja yösijan vuokraamiseen toisilta kuluttajilta.

Mitä ostat verkosta?

Ostan verkosta normaalisti kenkiä, sillä kivijalkaliikkeiden valikoima on suppe-ampi. Ostaessani kenkiä verkosta kiin-nitän huomiota merkkiin sekä laatuun. Pyrin ostamaan tunnettuja merkkejä. Verkossa voi helposti kilpailuttaa net-tikauppoja ja tarkkailla, mistä tuotteen voisi saada edullisemmin. Tähän men-nessä on kenkien kanssa käynyt hyvin ja ovat sopineet jalkaani sovittamattakin.

Isäni on kiinnostunut antiikista ja vanhoista tavaroista, joten hänen suosi-tuksestaan tutustuin Bukowskis Market -verkkohuutokauppaan. Bukowskis huutokauppaa antiikkia, mutta myös käytettyjä merkkivaatteita sekä asustei-ta. Ihastuin sivustoon ja sen tuomaan jännitykseen, joten huusin merkkikau-lahuivista muutaman kympin. Voitin huutokapan, ja tuotteen pystyi nouta-maan Bukowskin liikkeestään Helsingis-tä. Voin suositella ilomielin Bukowskis Markettia, mutta varoitan koukuttavuu-desta. Kenkiä en ole ostanut käytettyinä toisilta kuluttajilta.

Verkko-ostokseni liittyvät musiikkiin. Olen ostanut pari kertaa verkkohuuto-kaupoista pääsylippuja keikoille, jotka ovat olleet loppuunmyytyjä. Lippujen ostamisessa yksityiseltä myyjältä saattaa olla riskinä, että liput jäävät saamatta tai niitä ei ole olemassa. Pää-sylippujen takana on usein teksti, jossa sanotaan että lippujen jälleenmyynti on kielletty ilman lupaa. Jälleenmyynti ei kuitenkaan ole laitonta toimintaa, vaikka moni näin luulee. Onneksi itselläni on käynyt hyvä tuuri myyjien kanssa ja kaupat ovat menneet hyvin. Lähtökoh-taisesti pyrin aina ostamaan keikkaliput suoraan lippupisteistä jos mahdollista, koska se on luotettavampaa ja samalla välttyy turhalta jännitykseltä.

Selaan myös aktiivisesti eri verkkohuutokauppojen musiikki- ja instrumenttiosastoja. Varsinkin erilaiset keräilyharvinaisuudet ovat mielenkiin-toisia, koska niihin liittyy myös jokin tarina. Viime kesänä meinasin ostaa käytetyt sähkörummut. Luovuin kui-tenkin ideasta, koska rummut olisivat vieneet liikaa tilaa olohuoneesta ja ne olisivat tarvinneet erillisen korokkeen äänen vaimentamiseksi.

Emilia Siponentradenomiopiskelija

Valpuri AaltoHuK, puheviestinnän maisteriopiskelija

Kari Pietiläympäristöalan nuori asiantuntija


TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVA: MARKUS SOMMERS

26 eu-rahoitus

”Konsortiossa oli hyvä yhdistelmä eri alojen osaamista, mutta ilman ulkopuolista rahoitusta emme olisi saaneet tätä eteenpäin ja kaupallistamisen kynnykselle", sanoo Marko Moilanen, Forecan liiketoiminnan kehitysjohtaja.


Eurostars-rahoitus puhalsi myötätuulta aaltoennusteisiinSääennusteet ja tuore merikartta ovat jokaisen veneilijän perusdataa. Forecan, Luode Consultingin ja Tallinnan teknillisen yliopiston Navigate-tutkimusprojektissa kokonaisuutta täydennettiin aaltoennustemallilla, jonka kehittämistä vauhditti myös EU:n Eurostars-rahoitus.

Moni Suomenlahdella ja varsinkin sen rikko-naisella rannikkoalueella veneilevä on saa-nut huomata, että turvallisen reitin valinta voi olla etenkin sään vaihtuessa haasteel-

lista. Oman lisänsä tuo aallonmuodostus, joka kapeilla ja pohjamuodoiltaan vaihtelevilla saaristoväylillä tarjoaa yllätyksiä kokeneellekin kipparille.

Pulma oli tiedostettu myös sääpalveluyhtiö Fore-cassa, jolle muutaman vuoden takainen yhteydenotto Tallinnan teknillisen yliopiston meriteknologian laitok-selta tuli kuin tilauksesta. Tutkimuslaitos oli hakemassa kumppaneita projektiin, jonka tavoitteena oli rakentaa Suomenlahden veneilijöille normaalien säätietojen lisäk-si myös aallonkorkeutta ennustava palvelu.

Forecan lisäksi projektiin tulivat mukaan vesistö-mittauksiin erikoistunut espoolainen Luode Consulting sekä virolainen ohjelmistokehittäjä Apprise. Todellista


lisäpotkua Navigate-niminen hanke sai kasvaville pk-yrityksille tarkoi-tetusta Eurostars-ohjelmasta, josta sille myönnettiin 1,2 miljoonan euron rahoitus.

Tärkeitä kontakteja ja uusia verkostoja

Konsortion tekemän rahoitusha-kemuksen läpimeno olikin Forecan liiketoiminnan kehitysjohtajan Marko Moilasen mukaan avaintekijä koko hankkeen etenemiselle.

”Konsortiossa oli hyvä yhdistelmä eri alojen osaamista, mutta ilman ulko-puolista rahoitusta emme olisi saaneet tätä eteenpäin ja kaupallistamisen kynnykselle”, Moilanen painottaa.

Rahoituksen lisäksi Eurostars tarjosi myös muita hyötyjä. Niistä Marko Moilanen ja Luode Consultingin merellisten palveluiden johtaja Antti Lindfors nostavat esiin uudet kontaktit ja yhteistyöverkostot, joita toki on ku-dottu aiemminkin esimerkiksi Tekesin eri ohjelmissa.

”Lisäksi tämä vei meidät perin-teisistä, asiantuntijatarpeisiin teh-dyistä mittauksista ja analyyseistä aivan uudelle alueelle. Nyt pääsimme mukaan kehittämään lopputuotetta ja kuluttajille suunnattua palvelua. Se oli mielenkiintoista ja opettavaista”, Lindfors toteaa.

Molemmat tunnustavat myös seu-raavansa erilaisia EU-rahoitusohjelmia nyt selvästi aiempaa tarkemmin.

”Hakemuksen tekeminen on varsin työläs prosessi, ja siinä kannattaa hyödyntää asiantuntija-apua. Yrittäjän aika ei millään riitä kaikkeen”, Moilanen muistuttaa.

Katse kansainvälisille vesille

Navigate-projekti käynnistyi syksyllä 2011 ja aaltoennuste on ollut tar-jolla Forecan verkkosivuilla kesästä 2014 alkaen. Mobiilisovelluksesta on android-versio.

Moilasen mukaan aaltoennusteille aiotaan löytää jatkossa asiakkaita myös aluevesirajojen ulkopuolelta.

”Älypuhelimesta on tullut veneili-jöille tärkeä työkalu. Tavoitteena on, että aaltoennuste saataisiin osaksi normaa-leja navigointiohjelmia. Periaatteessa tätä voi hyödyntää kaikilla rikkonaisilla rannikoilla ja vaikeakulkuisilla väylillä. Niitä on toki muuallakin kuin Saaristo-merellä”, Moilanen muistuttaa.

Forecan liiketoiminnan kehitysjoh-taja Marko Moilasen tavoitteena on, että Suomessa sisäänajettu aaltoen-nustepalvelu saataisiin kaupallistettua myös kansainvälisesti. n

Navigate-hanke toi aaltoennusteen Suomenlahden kulkijoille.


suunnannäyttäjä 22TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

risteyksessä 29TEKSTI: JAANA RANTANEN KUVA: SUSANNA LEHTO

Lepolassessa loikoillessa tulee mieleen monia keksintöjä, jotka helpottavat elämää, mutta myös niitä, joiden hyödyllisyyt-

tä ei voi kuin ihmetellä. Mistä moiset ideat ovat saaneet alkunsa? Onko keksijä ratkaissut olemassa olevaa ongelmaa, havainnut tulevaisuuden tarpeen vai saanut idean hetken mielijohteesta seuratessaan pilvien liikkeitä taivaalla? Oli niin tai näin, keksinnön kehittämiseen ja tuotteen markkinoille saattamiseen on panostettu paljon aikaa, osaamista ja rahaa.

Keksijän ammattiin valmistavaa koulutusta ei Suomessa ole, eikä keksijän ammattinimikettäkään käytä virallisesti kukaan. Harva meistä edes mieltää itseään keksijäksi. Tosiasia kuitenkin on, että kuka tahansa meistä voi keksiä uusia laitteita ja palveluja, vaikka ei olisi koskaan saanut koulutusta keksimiseen.

Keksinnön kehittäminen lopulliseksi tuotteeksi vaatii monenlaista osaamis-ta. Pelkästään se, että osaa arvioida objektiivisesti tuotteen mahdollisuuksia markkinoilla, on kokemattomalle haas-tavaa, kun 100 prosenttista varmuutta onnistumisesta ei ole kokeneellakaan. Puhumattakaan siitä, että pitäisi osata tekniikkaa, proton rakentamista, muo-toilua, teollisoikeusasioita, logistiikkaa,

taloutta, markkinointia. Yksin yrittävälle onnistuminen on lähes mahdotonta.

Onneksi Vantaanjoessa on ehtinyt virrata jo paljon vettä niistä ajoista, jolloin moni keksijä ajatteli ”kunhan patentin saan, niin dollarit taskuun kilahtaa”. Nykyisin keksijät ymmärtävät parem-min, että keksinnön synnyttäminen on vain pieni osa kaupallistamispolusta. Ja että kehitystyötä ja kaupallistamista varten kannattaa rakentaa tiimi, jossa on monenlaista osaamista. Apua osaamisen parantamiseen voi saada myös julkisilta toimijoilta.

Tekesin ja ELY-keskuksen Tuoteväy-lä-palvelu auttaa arvioimaan alkavien yritysten innovatiivisten ideoiden ja keksintöjen uutuutta ja markkinapo-tentiaalia. Palvelusta saa palautetta ja henkilökohtaista sparrausta keksinnön tai liiketoiminnan kehittämisessä kan-sainvälisille markkinoille.

Tuoteväylä järjestää kaikille avoi-mia infotilaisuuksia, joissa asiantuntijat käsittelevät keksintöjen kehittämiseen ja kaupallistamiseen liittyviä asioita eri näkökulmista. Näiden lisäksi Tuoteväylä järjestää asiakkailleen teemaklinikoita, joissa syvennytään kaupallistamisen nä-kökulmasta päivän teemaan ensin ylei-sellä tasolla ja sen jälkeen paneudutaan asiakkaan tilanteeseen ja ideaan henkilö-

kohtaisessa tapaamisessa. Teemana on mm. keksinnön suojaaminen, tuote- ja palvelumuotoilu, markkinat ja kilpailijat, kansainvälistyminen sekä juridiikka.

Tuoteväylä voi ohjata yrityksen myös ELY-keskuksen kehittämispalvelu-jen pariin, jolloin yritys voi saada konsul-tin 1-5 päiväksi sparraamaan liiketoimin-taa aikaisempaa paremmaksi. Osaamista ja kokemusta voidaan linkittää myös Keksintösäätiön liiketoimintaosaajien verkostosta, joka koostuu sarjayrittäjis-tä ja kansainvälistä bisnestä tehneistä konkareista.

Osaaminen ei tietenkään ratkaise kaikkea keksinnön edistämisessä. Kek-sinnön toimivuus pitää todistaa käytän-nössä tai keksintö pitää suojata kilpaili-joilta esimerkiksi patentilla. Tuoteväylän kautta yritys voi saada rahoitusta näihin toimenpiteisiin.

Tuoteväylä on tämän vuoden alussa siirtynyt ELY-keskuksen Kasvu ja innovaatiot -yksikköön ja sitä kautta Tekesin ohjaukseen. Tämä tiivistää yhteistyötä Tekesin ja muiden Team Finland -toimijoiden kanssa ja parantaa asiakaspalvelua. n

Ota yhteyttä! Lisätietoa www.tuotevayla.fi.

Kirjoittaja vetää Tuoteväylä-palvelua.

Keksinnöstä liiketoimintaa

www.tuotevayla.fi


30 kasvuyrityksen tarinaTEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: MARKUS SOMMERS

Mitä sitä kieltämään, lempääläinen Robit on esi-merkki yrityksestä, jollaisia Suomi janoaa lisää paljon

ja nopeasti. Perinteinen teollisuusyritys tuo asiakkailleen lisäarvoa digitaalisuu-della. Robitin tuotanto ja tuotekehitys sijaitsevat Suomessa, yritys vie yli sataan maahan ja laatu sekä tuotannon tehokkuus varmistetaan automaatiolla.

Robitin historia juontaa juurensa vuoteen 1985. Yritys suunnittelee, valmistaa, toimittaa ja huoltaa porauk-sessa käytettäviä kulutusosia. Tuotteita käytetään esimerkiksi tunneliporauk-sessa, vesikaivojen poraamiseen, kaivosteollisuudessa ja monenlaisissa

maanrakennustöissä. Asiakkaina on muun muassa johtavia globaaleja rakennus- ja kaivosalan yrityksiä ja urakoitsijoita. Robitin tuotteet olivat käytössä esimerkiksi Vancouverin ja Sotšin talviolympialaisten rakennus-töissä, kuten myös tulevissa Korean olympialaisissa vuonna 2018.

Yritys kasvusuunnassa

”Kehittyvissä maissa kaupungistuminen lisää rakennusporauksen kulutusosien kysyntää. Myös teollistuneissa maissa liikenneverkostojen laajentaminen edel-lyttää toteutuksessa vaativampia teknii-koita. Kaivostoiminta siirtyy syvemmälle

kovempiin olosuhteisiin. Etsimme myös jatkuvasti yritysostokohteita tuotetarjontaamme ja markkinapre-senssiä laajentaaksemme. Viiden vuoden päästä tarkoituksemme on edelleen olla kasvava, kansainvälinen ja kannattava yritys”, kertoo toimitus-johtaja Jussi Rautiainen.

Robitin viimeisen kymmenen vuo-den liikevaihto on ollut lähes jatkuvassa kasvussa ollen viime vuonna 38 mil-joonaa euroa. Henkilöstöä on yhteensä 124 eri puolilla maailmaa. Kasvu on saatu aikaan omin voimin ilman ulko-puolisia sijoituksia. Viime toukokuussa yritys listautui pörssiin tavoitteenaan kasvaa entistä nopeammin.

Kilpailuetuna tieto kallioporareiän suoruudestaDigitaalisuus on valttia myös äärimmäisessä paineessa ja kuumuudessa kalliota porattaessa. Robit Oyj antoi kallioporalle aivot ja sai vastineeksi kilpailukykyisen tuotteen.


suunnannäyttäjä 22TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Poratun reiän laadulla on suuri merkitys kallion louhinnassa. Älykäs porakruunu lisää turvallisuutta ja kustannustehokkuutta, kertovat Antti Leino (oik.) ja Joonas Sokka Robit Oyj:stä.


Älykäs pora syntyy

Tekesin rahoituksella Robit kehitti, testa-si ja patentoi seitsemän vuoden aikana ensimmäisenä maailmassa mittaustek-nologian, joka mittaa kallioon poratun reiän suoruuden porausprosessin yhtey-dessä. Poraaja saa välittömästi palau-tetta porareiän asemasta 3D-mallina ja voi tehdä korjaavan liikkeen seuraavaa reikää porattaessa. Nyt markkinoilla olevilla ratkaisuilla porareiän suoruus voidaan mitata vasta kentän porauksen jälkeen ja kokonaan erillisenä manuaali-sena toimenpiteenä. Siitä koituu pidem-

män päälle merkittäviä lisäkustannuksia ja viivästyksiä.

Robitin porakruunun älykkään anturin ansiosta panostus ja räjäytys voidaan toteuttaa reiän todellinen ase-ma huomioiden. Se parantaa työturval-lisuutta ja vähentää louhinnan kustan-nuksia tehostuneena tuotantona. Kiviä lentelee vähemmän ympäristöön ja kiviaineksen koko pysyy optimaalisena hallitun räjäytysprosessin ansiosta.

”Olemme kokeneet tässä projektis-samme, että Suomesta löytyy huomat-tava määrä osaamista digitaalisissa ratkaisuissa. Löytämällä ja valjastamalla

sopivat osaajat yhteistyöhön myös pk-yritykset voivat saavuttaa merkittä-viä tuloksia. Eri yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tiivis yhteistyöp-rojekti tarjoaa usein myös paremman kasvualustan uusille innovaatioille kuin pelkästään yrityksen sisällä tapahtuva tuotekehitys”, tuotekehityspäällikkö Antti Leino sanoo. n

Huippuosaaminen kotimaassa, asiakkaana koko maailma ja digitaalisuus liiketoiminnan sydämenä on Robitin resepti menestykseen.

Yritys, löydä polkusi kansainvälisille markkinoilleTekes rahoittaa yrityksiä, joiden kehityshanke tähtää kasvuun, kansainvälistymiseen ja edelläkävijyyteen.

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Selvitä kansainvälistä kasvupotentiaalia ja uusia markkinoita, kerää palautetta asiakkailta ja kehitä tiimiä.

TutkimusLuo uutta tietoa ja osaamista liiketoimintasi perustaksi.

Kehittäminen ja pilotointi Kehitä tuotteita, palveluja ja liiketoimintamallia. Osoita uuden ratkaisusi toimivuus asiakkaiden kanssa pilotoimalla.

Organisaation kehittäminen Kehitä johtamista, työtä ja organisaation kyvykkyyttä.

Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusKiihdytä yrityksesi nopeaan kansainväliseen kasvuun. Alle 5-vuotiaille yrityksille.

Ohjelmat ja palvelut Verkotu kansainvälisesti ja saa tietoa liiketoiminnan kehittämisen tueksi.

10monkeys pilotoi pelimaailman ansaintalogiikoiden hyödyntämistä pelillisissä oppimateriaaleissa.

Näin me käytimme Tekesin lainaa

Enevo tuotekehitti älykkään jätehuoltokonseptin.

3D Online Factory kehitti 3D-tulostettavien, tunnettujen viihdehahmojen verkkokaupan.

33TEKESIN NÄKÖALATEKESIN NÄKÖALAT 3 20T 2 201515 33


34 nimityksetTEKSTI: EERO LUKIN JA SANNA NUUTILA KUVAT: SUSANNA LEHTO

Suvi Sundquist haluaa viedä fiksuja suomalaisyrityksiä maailmalle

Tuula Savola biotalouden uusi ohjelmapäällikkö

Nimityksiä

Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelman vetäjänä aloitti 1.6. Suvi Sundquist. Hänellä on aiempaa kokemusta muun muassa Oppimisratkaisut ja Turvallisuus -ohjelmien vetämisestä sekä startup- ja kasvuyritysten sparraamisesta.

Smart city on tällä hetkellä maailmanlaajuinen trendi. ”Frost&Sullivan arvioi maailmanlaajuisen smart city -mark-kinan arvoksi 1400 miljardia euroa. Mutta mistä löytyy suo-malaisen smart city -liiketoiminnan kansainvälisesti kilpailu-kykyisin kärki? Ja miten Fiksu kaupunki -ohjelma voisi tukea erityisesti yritysten kansainvälistymistä? Tästä aloitamme yritysten kanssa yhdessä syksyllä,” kertoo Suvi.

”Euroopan suhteen kerromme syksyllä Horizon2020 -puiteohjelman mahdollisuuksista. ICT-haussa on mah-dollisuus koota eurooppalainen dream team toteuttamaan unelmiesi innovaatiohanketta. Marraskuussa on tietenkin Slush, Pohjois-Euroopan suurin kasvuyritysten ja sijoittajien kohtaaminen. Haluaisitteko valmistautua yhdessä? Kai-paatko vinkkejä, miten sijoittajien kanssa lähteä liikkeelle tai harjoitusta pitchaukseen? Näissä ja monessa muussa kohtaa ohjelma voi olla apuna.”

Tuula Savola siirtyi kesäkuun alusta Tekesin Kestävät ratkaisut -yksikön asiantuntijan tehtävästä biotalouden ohjelmapäälliköksi.

Tuula on työskennellyt paljon bioenergiaan ja biomassan hyö-dyntämiseen liittyvien asiakkaiden ja asioiden parissa. Hän oli vuonna 2012 päättyneen BioRefine-ohjelman päällikkö.

”Biotalous on aiheena kiinnostava ja monipuolinen, koska kenttä on voimakkaassa kehitysvaiheessa ja uusia ratkaisuja haetaan yli toimialarajojen. Biotalous on nyt myös yksi halli-tuksen kärkihankkeista. Ohjelmapäällikkyys antaa mahdolli-suuden katsoa aluetta kokonaisuutena”, Tuula sanoo.

Hän arvioi, että alkuvaiheessa biotalouden alueen toi-mien suunnittelu vie suuren osan aikaa. Lisäksi biotalouden alueella on runsaasti toimijoita ja uusien verkostojen luonti vaatii kohtaamisia ja tilaisuuksia kuulla tarpeista, joita alueen toimijoilla on ratkaisujen kaupallistamiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi.

Tuulan mukaan Suomessa on biotalouden alueella pitkän kehityksen aikana saavutettu korkea osaamisen taso sekä yrityksissä että tutkimuspuolella. Tuula toivoo, että tämä osaaminen yhdistettäisiin luovasti ICT-osaamisista kumpua-viin mahdollisuuksiin. Hän peräänkuuluttaa kansainvälisille markkinoille ratkaisuja, joissa kestävyys olisi aivan liiketoimin-tamallin ytimessä.

Karoliina Kallasvuo on nimitetty määräaikaiseksi projektikoordinaattoriksi Brysselin toimipisteeseen.

Emma Suppanen on nimitetty määräaikaiseksi projektikoordinaattoriksi Palo Alton toimipisteeseen.

www.tekes.fi/kaupunki

www.tekes.fi/kaupunki


yhteystiedot 35

Numero 3/2015, 18.9.2015

JULKAISIJA

Innovaatiorahoituskeskus Tekes

TOIMITUS

Päätoimittaja

Pia Mörk

Toimituksen sihteeri

Susanna Lehto

Toimituskunta

Anna-Maija Ikonen,Eeva Landowski, Tiina Lifländer, Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén

TOIMITUSNEUVOSTO

Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu , Kari Inberg, Kimmo Kanto, Eeva Landowski,Susanna Lehto, Piia MoilanenPia Mörk, Sanna Piiroinen

Kansikuva: Markus SommersTaitto: Mainostoimisto Cake OyPainatus: Erweko Oy

ISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)

Painos 14 000

Tekesin Näköalat -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 27.11.2015

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: [email protected].

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut. Tekesin Näköalat -lehti luettavissa myös osoitteessa issuu.com.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila

PL 69, 00101 HELSINKI

www.tekes.fi

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusAlvar Aallon katu 8, PL 156, 60101 Seinäjoki

Etelä-Savon ELY-keskusJääkärinkatu 14, PL 164, 50101 Mikkeli

Hämeen ELY-keskusKirkkokatu 12, PL 29, 15141 Lahti

Kaakkois-Suomen ELY-keskusKauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta

Kainuun ELY-keskusKalliokatu 4, PL 115, 87101 Kajaani

Keski-Suomen ELY-keskusCygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä

Lapin ELY-keskusHallituskatu 3 B, PL 8060, 96101 Rovaniemi

Lapin ELY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 19, 94100 Kemi

Pirkanmaan ELY-keskusPellavatehtaankatu 25, PL 297, 33101 Tampere

Pohjanmaan ELY-keskusHovioikeudenpuistikko 19 A, PL 131, 65101 Vaasa

Pohjanmaan ELY-keskusKokkolan palvelupisteRistirannankatu 1, PL 240, 67101 Kokkola

Pohjois-Karjalan ELY-keskusKauppakatu 40 B, PL 69, 80101 Joensuu

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusViestikatu 1, PL 86, 90101 Oulu

Pohjois-Savon ELY-keskusKallanranta 11, PL 2000, 70101 Kuopio

Satakunnan ELY-keskusValtakatu 12, PL 266, 28101 Pori Uudenmaan ELY-keskusOpastinsilta 12 B, 5 krs., PL 36, 00521 Helsinki

Varsinais-Suomen ELY-keskusItsenäisyydenaukio 2PL 236, 20101 Turku

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin ja Team Finlandin verkostoa. Pirkanmaan ELY-keskus vastaa palvelun hallinnosta.

ELY-keskusten puhelinnumero 029 50 36000.

Alkavat ja kotimarkkinayrityksetYritys-Suomi -puhelinpalveluma - to klo 9.00–17.00 pe klo 9.00–16.15

029 50 20500

Asioinnin palvelunumerotVaihde 029 50 55000arkisin klo 8.00–16.00

Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvontaarkisin klo 8.00–15.00029 50 55050

Verkkoasioinnin tekninen neuvontaarkisin klo 8.00–15.00029 50 55051

YRITYSTEN PALVELUNUMEROT

Kansainvälistymistä ja kasvua hakevat asiakkaat:

Team Finland -puhelinpalveluma - pe klo 9.00–16.00029 50 20510

Team Finland -yhteydenottolomake: www.tekes.fi/team-finland-yhteydenotto

Uudet asiakkaat www.tekes.fi/tunnustelu

Virallinen [email protected]

mailto:[email protected]

www.tekes.fi/julkaisut

www.tekes.fi/julkaisut

issuu.com

www.tekes.fi

www.tekes.fi/team

www.tekes.fi/tunnustelu

mailto:[email protected]

ww

w.s

lush

.org

Tule juttelemaan rahoituksesta ja palveluistamme Team Finlandin osastolle.

Slush 2015 Helsingissä 11.–12. marraskuuta.

Tapaa meidät Slushissa K

UV

A: J

AA

KK

O K

AH

ILA

NIE

MI

KU

VA

: SA

MU

LI P

ENT

TI

www.slush.org

Tekesin nakoalat 3 2015

Documents

Transcript of Tekesin nakoalat 3 2015