Telakoita, telefooneja ja troppeja

1

TELAKOITA,TELEFOONEJA JA

TROPPEJA


TROPPEJA

TA R I N A V A R S I N A I S S U O M A L A I S E S TA T E O L L I S U U D E S TA J A O S A A M I S E S TA K A U T TA A I K O J E N

4

Sauvo

Vehmaa

Pyhäranta

Uusikaupunki

Laitila LoimaaOripää

PöytyäMynämäki

NousiainenAura

Kustavi

Taivassalo

Koski TL

TarvasjokiRuskoMaskuLieto

SomeroMarttila

PaimioRaisio

Naantali

Salo

KaarinaTURKU

Kemiönsaari

Parainen

TurkuVarsinais-Suomi

SUOMI

5

Asiantuntijatyöryhmä: Matti Jussila, Sanna Kupila, Veikko Laakso, Paavo Okko, Timo Soikkanen, Henri Terho, Teppo Vihola, Kirsti Virtanen. Julkaisija: Turun Seudun Kehittä-miskeskus ja Varsinais-Suomen teollisuuden ja osaamisen vierailukeskukset -hanke. Julkaisutyöryhmä: Turun Seudun Kehittämiskeskus: Hannele Haapamäki, Hele Kaunismäki (julkaisun koordinointi), Niko Kyynäräinen, Aino Ukkola. Tuottaja: Innolink Place Oy: Aino Jalkanen, Henna Leino, Ioanna Mavromichalis (tekstit), Kaisa Ruohonen, Juuso Suominen. Julkaistu: 09/2014

Kannen kuva: Koululaiva Suomen Joutsen 1949. Kuva: Turun museokeskus.

TAR I NA VAR S I NAI SSUOMALAI S E STA

TEOLLI SU U D E STA JA OSAAM I S E STA KAUTTA AI KOJ E N


TROPPEJA

6

Joulurauhan julistus Brinkkalan talossa 1999. Kuva: Turun museokeskus / Martti Puhakka.

7

SisältöJOHDANTO VARSINAISSUOMALAISEN OSAAMISEN TARINAAN ..................... 8

KAUPANKÄYNNIN KAUTTA MAAILMAN ÄÄRIIN ............................................ 12

SUOMEN TÄRKEIN KAUPPAPAIKKA

JA LOGISTIIKAN URANUURTAJA ..................................................... 14

TURUSSA PISTETTIIN RAHOIKSI ...................................................... 16

MERI-, RAIDE-, ILMA- JA MAANTIE .................................................. 19

LOGISTIIKKA ON KAUPAN MENESTYSTEKIJÄ .................................. 23

MERTA JA METALLIA .................................................................................. 24

MERENKULKUA, RUUKKEJA JA SATAMATYÖLÄISIÄ ......................... 26

TELAKAT VALTAAVAT TURUN ........................................................... 28

KULKUNEUVO-OSAAMISTA VARSINAISSUOMALAISEEN TAPAAN ..... 31

MAAILMANLUOKAN RISTEILIJÄT, A-SARJAN MERSUT

JA HUIPPUTEKNOLOGIA OVAT TÄTÄ PÄIVÄÄ .................................. 35

MERIKLUSTERIN TULEVAISUUSKIN ON TURUSSA ........................... 36

TEKNOLOGIAA JA TIETOVIRTOJA ............................................................... 38

VARSINAIS-SUOMESSA TEHTIN RADIOITA,

TELEVISIOITA JA PUHELIMIA ........................................................... 40

TEKNOLOGIAA SAIRAALAAN,

LUOKKAHUONEESEEN JA KATUKUVAAN ........................................ 42

TULEVAISUUDEN TEKNIIKKAA KEHITETÄÄN NYT ............................ 44

HYVINVOINNIN ASIALLA ............................................................................ 48

HOSPITAALISTA SAIRAALAAN ......................................................... 50

LÄÄKETEOLLISUUDEN YKKÖNEN ................................................... 52

DIAGNOSTIIKAN INNOVAATIOITA JA

LÄÄKETIETEEN SUPERTÄHTIÄ ........................................................ 54

TERVETTÄ KEMIAA JA SYÖTÄVÄN HYVÄÄ TUOTEKEHITYSTÄ .......... 55

TEKNOLOGIA, TURKU SCIENCE PARK JA BIOPANKKI

SIIVITTÄVÄT ALAA TULEVAISUUDESSA ........................................... 57

KOREA KATTAUS ELINTARVIKEOSAAMISTA ................................................. 58

LUONNOSTA LAUTASELLE ............................................................. 60

MAKEITA MENESTYSTARINOITA ...................................................... 62

HERKKUJA PURKISSA .................................................................... 65

KIPPIS JUOMATEOLLISUUDELLE .................................................... 66

SUOMALAISEN RUOKAKULTTUURIN ASIALLA ................................. 67

HYVÄN RUOAN ASIALLA ON MONTA KOKKIA .................................. 69

LUOVAA LIIKETOIMINTAA JA TAITEELLISTA TEOLLISUUTTA ........................ 70

KUVIN JA SANOIN .......................................................................... 72

RAKENNUSTAITEEN JA MUOTOILUN JUHLAA ................................. 75

ESTRADEJA JA PARRASVALOJA ..................................................... 80

KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI ENNEN KAIKKEA ................................... 83

MINNE VIE TARINAN TIE? ........................................................................... 84

HYVINVOINTIA TULEVAISUUTEEN ................................................... 86

UUDENLAINEN TEOLLISUUS ON SINISTÄ JA VIHREÄÄ .................... 89

OIVALTAVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ .................................................. 91

KOKEMUKSEN OHJAAMANA KOHTI UUSIA TUULIA ......................... 93

8

Aurajoki. Kalaranta Pinellan alapuolella 1900-luvun vaihteessa. Kuva: Turun museokeskus / Ståhlberg.

JOHDANTOVARSINAIS-SUOMALAISENOSAAMISENTARINAAN

JOHDANTOVARSINAIS-SUOMALAISENOSAAMISENTARINAAN

9

urku ja sitä ympäröivä maakunta on aina ollut hyvinvoivaa seutua. Menestyksen pohjalla on monipuolinen elin-keinorakenne, yhteistyö korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin välillä sekä tästä symbioosista kumpuava vankka tutkimus- ja kehitystyön perinne. Edelläkävijältä löytyy myös pioneerityön vaatimaa rohkeutta. Vaikka vuosien saatossa maailma on muuttunut monella tapaa, historian vaikutus näkyy Varsinais-Suomessa selvästi. Kokemus luo kerrostumia ja syvyyttä. Vahvoille perustuksille kelpaa rakentaa sekä tuttua ja turvallista että täysin uutta ja ennennäkemätöntä. Tarinaa kirjoitetaan tapahtuneen jatkoksi, ja mennyt sanelee osaltaan myös tulevaa. Onneksi varsinaissuomalaisesta osaamises-ta riittää runsaasti hyvää kerrottavaa.

Aurajoen suulla, Saaristomeren rannoilla on asuttu jo pitkään ennen ajanlas-kumme alkua. Saariston vesistä on pyydetty kalaa vuosituhansia, ja jokea ym-päröivä alue on ollut tiheästi asutettua jo rautakaudella. Suomen historiallisen ajan alku sijoittuu Turkuun ja sitä ympäröivään Varsinais-Suomeen. Ennen kuin Suomi vakiintui käsittämään laajempaa aluetta ja valtiota, sana tarkoitti nimenomaan var-sinaissuomalaisten asuttamaa aluetta. Kaupungin nimi kertoo sekin Turun kes-keisestä roolista, se kun juontuu venäjän kielen kauppapaikkaa ja toria tarkoit-tavasta sanasta ’torgu’.

Pikkuhiljaa Turku kasvoi. Siitä tehtiin kaupunki ja pääkaupunki, maan ensimmäinen kumpaakin sorttia. Keskiajalla pe-rustettu katedraalikoulu aloitti korkeamman opetuksen Suomessa, ja kiitos Turun Akatemian perustamisen suomalaiset ovat vuodesta 1640 lähtien voineet suorittaa yliopisto-opinnotkin kotimaassa! Turku voi ylpeillä koulutustarjonnallaan yhä edelleen: tänä päivänä kaupungissa toimii neljä ammattikorkeakoulua sekä kaksi yliopistoa, joista Åbo Akademi on Suomen ainoa ruotsinkielinen yliopisto.

Turulla on ollut merkittävä vaikutus lähes kaikilla kulttuurin saroilla. Syy siihen, miksi juuri Varsinais-Suomi on ollut niin monessa ensimmäinen, suurin tai tärkein, on pitkälti maantietoa. Sataman ja länsinaapurissa sijaitsevan Tukholman vuoksi Turku vakiinnutti asemansa suomalaisalueiden porttina länteen. Niinpä ihmiset, innovaatiot, ideat ja vaikutteet saapuivat sankoin joukoin Aurajokilaaksoon, ja varsinaissuomalaiset tuotteet ja henkilöt löysivät tiensä maailmalle.

Osaamista karttui, ja varsinaissuomalaiset oppivat ja omaksuivat uusia taitoja pronssin valmistuksesta kasvinjalostuk-seen ja kaupankäynnistä kristinuskoon. Samalla juurtui monenlaista tietotaitoa, joka on vuosien saatossa jalostunut ja kasvanut. Tästä osaamisesta versoivat niin kännyköiden vallankumous, lääketiedettä mullistanut hormonikierukka, terveysvaikutteinen Xylitol-purukumi, vaikuttava Helsingin Musiikkitalo kuin maailman upeimmat risteilijätkin. Mutta me-

TTurulla on ollut merkittävä vaikutus lähes kaikilla kulttuurin saroilla.

10

nestystarinat eivät suinkaan ole vain historiaa. Varsinaissuomalaisilla suunnittelupöydillä ja neuvotteluhuoneissa tehdään vaikuttavia asioita juuri nyt. Aika näyttää, millaista hedelmää osaaminen tulevaisuudessa kantaakaan.

Merkittävässä kaupallisessa satamakaupungissa kansainvälisyys on ollut arkipäivää aina. Keskiajalla talonpoikaispurjeh-tijatkin kauppasivat tuotteitaan ulkomaalaisissa satamissa. Alueen vahvat kaksikieliset perinteet selittävät myös osaltaan myönteisiä kansainvälisyysasenteita. Tänä päivänä virallisesti kaksikielisessä Turussa puhuu äidinkielenään suomea 86 %, ruotsia 5,4 % ja muita kieliä 8,8 % väestöstä (2012). Eri kansallisuuksiakin on edustettuna yli sata.

On luontevaa, että Suomen ensimmäisessä yliopistokaupungissa koulutusta ja tutkimusta on aina pidetty korkeassa arvossa. Kehitys- ja tutkimustyöhön suh-taudutaan pragmaattisesti: tieto pyritään saattamaan käytäntöön ja sitä kautta yritysten ja ihmisten hyödynnettäväksi. Seudun yritykset tekevät tiiviisti yhteis-työtä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa sekä keskenään.

Monialainen osaaminen on rikkaus. Sen tuloksena maakunnan elinkeinokattaus on monipuolinen, ja menestystä rakennetaan poikkitieteellisesti kautta toimi-

alarajojen. Laaja-alainen kompetenssi tuo vakautta elinkeinoelämään ja luo uusia rajapintoja alojen välille. Innovatiiviset tuotteet ja palvelut hyödyntävät ja yhdistävät yhä useammin eri sektoreiden osaamista ja mahdollisuuksia. Yritteliäs asen-ne ja yrittäjyyteen kannustava koulutus ovat kautta historian auttaneet muuttamaan sanoja teoiksi ja suunnitelmia todek-si. Kansainvälisyyden pitkät perinteet ja strateginen sijainti idän ja lännen välillä ovat ylivoimatekijöitä tulevaisuudessakin.

Monipuolisella osaamisella on tarinansa. Matka tänne on ollut pitkä ja tapahtumarikas, ja siinä on ollut paikkansa niin varsinaissuomalaisella kulttuurilla, pioneeriluonteella, kansainvälisyydellä, koulutuksella, tutkimuksella kuin sattumallakin. Mikä parasta, tarina saa päivä päivältä jatkoa.

Tervetuloa mukaan.

Turun Akatemian vihkiäiskulkue matkalla juma-lanpalvelukseen Turun tuomiokirk-koon 15.6.1640. Albert Edelfelt 1902. Kuva: Turun museokeskus / Martti Puhakka.

Laaja-alainen osaaminen luo mahdollisuuksia menestymiseen.

11

Turun yliopiston kampusta. Kuva: Turun yliopisto / Hanna Oksanen.

12

KAUPAN-KÄYNNIN KAUTTA MAAILMANÄÄRIIN

KAUPAN-KÄYNNIN KAUTTA MAAILMANÄÄRIIN

Ruoka- ja sekatavarakauppa T. Oiva osoitteessa Hämeenkatu 68 vuonna 1929. Kuva: Turun museokeskus / H. Attila.

13

lun perin Turku on tarkoittanut kauppapaikkaa. Kaupungin nimi tu-lee venäjän kielen sanasta ’torgu’, joka tarkoittaa toria. Jotta tämä tori olisi erottunut muista moisista, alettiin paikasta käyttää tunnettua nimitystä ’Suomen Turku’. Sel-vää on, että kaupankäynnin merkitys kaupungille ja sitä ympäröivälle maakunnalle on aina ollut keskeinen.

Nykyaikana valtiot ja yritykset elävät viennistä, ja kansainvälisyys on oletusarvo. Teknologian mahdollistaman tehostumisen vuoksi valtava määrä tavaraa ja ihmisiä matkustaa maalla, merellä ja ilmassa, kaiken aikaa. Mitä enemmän ihmisiä ja tuot-teita, sitä enemmän logistiikalle on tarvetta. Mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä suurempi merkitys logistiikalla on sen kilpailukyvylle. On arvioitu, että tänä päivänä suurilla kaupan alan yrityksillä noin 43 % ja teollisuusyrityksillä noin 35 % kilpailu-kyvystä tulee logistiikasta. Ei siis ihme, että toimiala on yksi Turun alueen vahvimpia.

Logistiikan kannalta keskeisimpiä seikkoja ovat tehokas toimintaympäristö, osaava työvoima sekä tietysti sijainti. Matalan kustannustason maihin verrattuna Suomessa toimivat yritykset arvostavat vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Varsinais-Suomen mittava historia kaupankäynnin keskuksena sekä sen asema porttina idän ja lännen välillä on juurruttanut seudulle runsaasti alan osaamista sekä vaikuttanut siihen, että perusasiat ovat logistiikan osalta kun-nossa. Lisäksi 310 000 asukkaan talousalue ja miljoonat ihmi-set päivän etäisyydellä vakuuttavat ostovoimallaan.

A

14

Suomen tärkein kauppapaikka ja logistiikan uranuurtajaTiedetään kertoa, että saariston ja rannikon asukkaat hieroivat kauppoja öölantilaisten ja gotlantilaisten kanssa, kun nämä viikinkiaikaan purjehtivat Itämerellä kauppa-matkoillaan. Pikkuhiljaa varsinaissuomalaisetkin lähtivät kansainvälisille kaupoille, ja porvarit sekä talonpojat las-tasivat paatteihinsa mm. kalaa, turkiksia, nahkoja, puuta-varaa, tervaa, voita, eläimiä ja veneitä. Baltian-matkoilta he toivat mukanaan erityisesti viljaa ja suolaa, Ruotsista

myös rautatava-raa. Saariston kalastajat toi-mivat rahtimie-hinä ja hoitivat maksusta mui-den kuljetuksia jo 1400-luvulla. Varsinais-Suo-

mesta sekä Ahvenanmaalta rahdattiin Tukholmaan, mutta lastin kanssa purjehdittiin myös Baltiaan: Tallinnaan, Nar-vaan, Riikaan ja Pärnuun.

1500-luvulla Ruotsi-Suomi soti Venäjää vastaan, ja val-tion kirstu kaipasi lisää tulonlähteitä. Ratkaisuna nähtiin vienti ja merenkulku sekä talouden säännöstely. Valvon-nan ja verotuksen helpottamiseksi tehtaan perustamiseen alettiin vaatia lupaa, kauppiaiden sekä työntekijöiden määriä rajoitettiin, kaupankäynnistä tuli kaupunkien oi-keus ja ulkomaankauppa keskitettiin tapulikaupunkeihin.

Säännöstely vahvisti Turun asemaa. Osana Ruotsin val-takuntaa Varsinais-Suomi ja Turku olivat tärkeä taloudel-linen, hallinnollinen, oikeudellinen, kirkollinen ja opillinen

keskus, ja Suomessa Turun lisäksi ainoastaan Viipuri oli nimetty ensimmäisen luokan tapulikaupungiksi, joka sai myös vastaanottaa ulkomaisia kauppiaita. 1600-luvulla valtio otti asiakseen kehittää maan taloutta. Kun aiemmin kaikki kaupungit olivat saaneet vapaasti käydä ulkomaan-kauppaa, vuosien 1614 ja 1617 kauppa- ja purjehdus-säännöt laadittiin vahvistamaan Turun ja Tukholman ase-maa kaupankäynnissä. Samalla eurooppalaiset vaikutteet kuten kaupunkikulttuuri, kartanot ja ruukit yleistyivät Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Tärkeimmät kaup-papaikat olivat Tukholma, Tanska ja Lyypekki, joihin vie-tiin puun, tervan ja maataloustuotteiden ohella nyt myös ruukkiteollisuuden tuotteita. Kotimatkaa varten laivoihin lastattiin mm. suolaa ja kankaita.

Vaikka Suomessa ruukit yleistyivät 1600-luvulla ja var-sinainen teollistuminen alkoi vasta 1800-luvun lopulla, Varsinais-Suomessa harjoitettiin mittavaa ansiokotiteolli-suutta jo ennen kuin tehtaita oli olemassa. Laajamittainen puuastioiden valmistus oli tehnyt maakunnan pohjois-osasta kuuluisan Pohjois-Euroopan kauppakaupunkeja myöten ja antanut alueelle nimenkin. Wackafinnar eli vakkasuomalaiset valmistivat suuria volyymejä puisia käyttöesineitä sekä statustavaroita, joille oli runsaasti kysyntää Itämeren kauppakeskuksissa. Puuastioiden val-mistuksessa oli mukana monta osaajaa, ja kylät, talot ja perheet olivat usein erikoistuneet tiettyyn tuotteeseen tai työvaiheeseen. Osa tuotteista suunniteltiin sisäkkäin la-dottaviksi, jotta tullivapaasta kansilastista saataisiin mah-dollisimman suuri hyöty. Vanhat tulliluettelot paljastavat viennin määriksi kymmeniä tuhansia tuotteita vuodessa, ja esimerkiksi vuonna 1793 Uudenkaupungin sataman laivoihin lastattiin yli 75 000 esinettä. Tiedetäänpä sekin, että Ruotsin hallitsija Eerik XIV teki vuonna 1556 lähes 30 000 puumaljan kertatilauksen. Puuastiateollisuus oli Vakka-Suomessa merkittävä elinkeino peräti 500 vuoden ajan, ja voidaan sanoa, että Varsinais-Suomessa harjoi-tettiin teollisuutta, vaihetyötä, logistiikkasuunnittelua ja

Ruotsin harjoittama talouden säännöstely vankisti Turun asemaa.

15

Vakkamestari Aksel August Julin painaa vakankeriä Mietoisissa 1932. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

16

standardisointia jossain määrin jo 1400-luvulta saakka. Laajan ulkomaankaupan ja merenkulun osaamisen vuoksi vuonna 1616 kuningas Kustaa II Aadolf perusti vakka-suomalaisille oman kaupungin, nimeltään Uusikaupunki.

Tapulioikeuksien, laajan kauppa-alueen ja hyvien yhteyk-sien ansiosta Turku nautti Suomen kaupan johtoasemas-ta 1700-luvulla. Euroopassa vienti ja tuonti kattoivat Itä-meren, Atlantin ja Välimeren satamat, mutta turkulaiset laivat seilasivat rahteineen myös Länsi-Intiaan, Karibialle ja Pohjois-Amerikkaan saakka. Vuosisadan loppupuolella Turku oli Ruotsin valtakunnan kolmanneksi tärkein tuonti-satama Tukholman ja Göteborgin jälkeen.

Turussa pistettiin rahoiksiKun Suomi liitettiin osaksi Ruotsia, alkoivat oravannahat hitaasti vaihtua kolikoiksi, Ahvenanmaalla 1200-luvulla ja mantereella 1300-luvun aikana. 1400-luvulla Turussa sijaitsi yksi Ruotsin tärkeimmistä rahapajoista, ja kaupun-gilla oli oma rahakin. Lantit lyötiin todennäköisesti Turun linnassa ja niistä käytettiin nimeä ’abo’. Agricolan suo-mentamasta Uudesta testamentista (1548) löytyy kuutta penninkiä vastaavan valuutan suomenkielinen nimi ’kuu-sinainen’.

Suomalaisen kauppaopiston toisen luokan opiskelijoita lukuvuonna 1908–1909. Kuva: Turun museokeskus.

17

Vuonna 1657 Johan Palmstruchin perustama pankki aloitti toimintansa Tukholmassa, ja kuusi vuotta myö-hemmin sillä oli konttori myös Turussa. Pankki helpotti kaupankäyntiä, sillä se myönsi todistuksia jalometallira-haa vastaan. Metallirahan liikuttelu oli vaivalloista, joten talletustodistusraha helpotti kaupantekoa huomattavasti. Pian pankki alkoi jakaa myös luottoseteleitä, mikä oi-keastaan teki siitä maailman ensimmäisen setelipankin. Mutta kuten edelläkävijöille joskus käy, toiminta oli liikaa aikaansa edellä, ja pankki joutui vararikkoon. Suomen ensimmäinen pankki, Turun Diskontolaitos, ehti Suomen sodan vuoksi toimia vain vuodet 1806–1808. Suuriruhti-naskunnan Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori, jos-ta myöhemmin tuli Suomen Pankki, avasi ovensa 1811 Turun Brinkkalan talossa.

Koska Turku oli 1 8 0 0 - l u v u n alussa Suomen merkittävin kau-pan keskus, avattiin kaupun-kiin 1839 maan en s immä i nen alan oppilaitos,

Turun kauppakoulu. Koulu oli monella tapaa tienraivaaja suomalaisessa koulutuksessa, myös sukupuolikysymyk-sessä – Turun kauppakoulu hyväksyi naisopiskelijat Ruot-sinkin kouluja aiemmin vuonna 1870, ja seuraavan 35 vuoden aikana lähes tuhannesta hyväksytystä oppilaasta 45 % oli naisia.

Helsingistä Turkuun muuttanut Axel Wiklund avasi rau-takaupan vuonna 1895 torin kulmaan Eerikinkadun ja Kauppiaskadun risteykseen. Myymälä oli poikkeukselli-nen, sillä se oli kaupungin ensimmäinen tavaratalo, jossa asiakkaat pääsivät hypistelemään tuotteita omatoimisesti. Kun osuustoimintalaki astui voimaan 1901, Turussa oltiin

taas ensimmäisenä liikkeellä ja perustettiin saman tien Vähäväkisten Osuusliike, nykyinen Turun Osuuskauppa. Erityisesti maakunnissa osuuskassoja syntyi vilkkaaseen tahtiin. Turun 700-vuotisjuhlan kunniaksi kaupankäynti sai potkua kaupungin ensimmäisistä yleismessuista vuon-na 1929.

Turun asema Suomen finanssialan pioneerina, kaupalli-sen koulutuksen edelläkävijänä sekä keskeisenä kaupan-käynnin keskuksena ovat näyttöjä siitä, että varsinaissuo-malaisten joukossa on aina ollut merkittäviä bisnesosaajia. Vaikka kansainvälisyyttä pidetään usein modernina globa-lisaatioon liittyvänä asiana, se on ollut Varsinais-Suomes-sa toimintatapa pitkään; onhan maakunnasta käyty laaja-alaista kauppaa jo vuosisatojen ajan. Osaltaan nykypäivän haasteisiin vastaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, joka perustettiin vastaamaan elinkeinoelämän kysyntään

Turun Osuuskaupan Vähäväkisten talo uudistettuna 1938. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

Kaupankäynti on ollut luonnollinen osa varsinaissuomalaista elämäntapaa.

18

Höyrylaiva Maurits Holmberg tulossa laituriin 1909 Orssaaressa Karunassa, nykyisen Sauvon alueella. Kuva: Turun museokeskus.

19

ja joka tunnetaan yhä tiiviistä yritysmaailman yhteyksis-tään. Oppilaitoksessa toimii mm. koko Euroopan talout-ta ja liiketoimintaa tarkasteleva Pan-Eurooppa Instituutti (PEI), Global Innovation Management -maisteriohjelma ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Kauppakorkeakoulun tutkimuksessa nousevat esille keskeisinä asioina liiketoi-mintaosaaminen sekä innovaatiotutkimus.

Meri-, raide-, ilma- ja maantieHöyrylaivat tekivät meriliikenteestä säännöllistä, mikä toi lisää mahdollisuuksia sekä henkilö- että tavaraliikentee-seen. Suomen ensimmäinen höyrylaivayhteys ulkomaille saatiin Turkuun ruotsalaisen Soliden aloittaessa liiken-nöinnin Turun ja Tukholman välillä kesällä 1836. Pari vuosikymmentä myöhemmin Åbo Rederi ryhtyi hoitamaan saariston ja rannikkopitäjien liikenneyhteyksiä akselilla Salo–Uusikaupunki. Ympärivuotisen laivaliikenteen sine-töi Ångfartygs AB Bore, jonka nimikkolaiva Bore liikennöi vuodesta 1898 lähtien Turku–Tukholma-väliä ympäri vuo-den. Yritys hankki myös Suomen ensimmäisen yksityisen jäänsärkijän talviliikenteen takaamiseksi. Jatkona yhteis-liikennesopimukselle vuonna 1957 Bore, ruotsalainen Svea ja Suomen Höyrylaiva Oy perustivat yrityksen Oy Siljavarustamo – Ab Siljarederi, Silja Linen edeltäjän.

Pitkään kansainvälinen kaupankäynti rajoittui satamapaik-kakunnille, ja niin ihmiset kuin rahtikin kulkivat meriteitse. Tekniikan kehittyessä yhä suuremmat lastit liikkuivat yhä nopeammin myös raiteita, teitä ja ilmareittejä pitkin.

Varsinais-Suomen ensimmäinen rautatieyhteys valmistui vuonna 1876. Reitti kulki Turun satamasta kaupungin kautta Toijalaan ja edelleen Tampereelle tai Helsinkiin. Se helpotti sekä kaupankäyntiä kotimarkkinoilla että puun

Turun vanha, vuonna 1876 käyttöönvihitty rauta-tieasema radan puolelta kuvattuna. Kuva: Turun museokeskus.

Hevosvetoinen raitiovaunu Linnankadulla 1890-lu-vun alkupuolella. Taustalla näkyy muun muassa Tuomiokirkko. Kuva: Turun museokeskus / Ståhlberg.

20

saantia. Helsinkiin yhteys aukesi 1903. Turun rautatie-asema oli aikansa merkittävimpiä asemarakennushank-keita Suomessa. Rautatieympäristöön kuuluivat paitsi asemarakennus myös työläisten koteja, konepaja-alue sekä asemapuisto. 1800-luvun lopulla raitiovaunuliiken-ne nytkähti käyntiin hevosvetoisella kalustolla, ja Suomen kokeiluratana toimi Turun pitkä ja tasainen Linnankatu. Maan ensimmäinen hevosraitiotie kulki 1890-luvulla Tuo-miokirkolta Kirkkosillan kautta Linnankadulle, aina Turun linnan lähistölle asti. Vuodesta 1908 sähköraitiovaunut kolistelivat pitkin Turun katuja.

Teknikko J. L. Stenroos hankki kesällä 1905 Saksasta linja-auton aikeenaan liikennöidä sillä Turun ja Uudenkau-pungin väliä. Kiviset ja epätasaiset maantiet koituivat rei-tin kohtaloksi, mutta keväällä 1906 bussi päristeli Linnan-katua matkustajat kyydissään. Mielenkiintoista on sekin, että autoliikenteen alkuaikoina etuajo-oikeus oli tapana ilmoittaa tööttäämällä. Hiljainen liikenne lanseerattiin lii-kennemerkkien avulla Suomessa ensin Turussa.

Lentopostiliikenteen lisääntyessä Turussa alettiin 1920-luvun lopulla suunnitella Ruissalon lentoaseman vesitasoliikennettä täydentävää pyöräkoneiden lentokent-tää Artukaisiin. Avajaistapahtuma syyskuussa 1935 oli luultavasti maakunnan suurin yleisötapahtuma sotien vä-lisenä aikana. Paikalle saapui mm. presidentti Svinhufvud sekä 30 000 katsojan joukko. Artukaisten lentokenttä oli avautuessaan Suomen ensimmäinen siviililentokenttä.

Kulkuvälineiden kehitys ja logistiset innovaatiot vaikut-tavat aina merkittävästi kaupankäyntiin. Kuskatessaan puutavaraa kuorma-autoilla raisiolaiset Terhon veljekset alkoivat miettiä, miten raskaasta ja hitaasta kuormauk-sesta voisi tehdä helpompaa ja tehokkaampaa. Ratkaisu-na he kehittivät vaijerivaihtolavalaitteen, jonka avulla lavo-ja voitiin vaihtaa ja kuormauksen aikana autoa pystyttiin käyttämään muihin ajoihin. Veljekset patentoivat ideansa

Kauppatori–Raunistula-linjan linja-auto Raunistulas-sa 1933. Kuljettaja seisoo auton edessä. Kuva: Turun museokeskus / H. Attila.

Kiitoradan pohjaa rakennetaan Artukaisten lento-kenttätyömaalla 1933. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

21

Matkustajia nousemassa lumiseen raitiovaunuun (linja 2) Aurakadulla 1936. Kuva: Turun museokeskus / Birger Lundsten.

22

Turusta lennetään pikarahtia säännöllisesti. Kuva: Turun kaupunki.

23

Lentoaseman, Venäjälle ja Kiinaan johtavan rautatien, Helsinkiin vievän moottoritien ja E18-kehätien solmukoh-dassa sijait-seva LogiCity-alue soveltuu tukikohdaksi niin varastointiin, tukku-kauppaan, kulje-tustoimintaan kuin jakelukeskuksiin mille tahansa yritykselle, jokahaluaa optimoida logistiikkaratkaisunsa. Logistiikka-alan yrityksille firmat tarjoavat useita mahdollisuuksia, esimerkkinä kansainvälinen HUB Logistics, jolle Valmet Automotive ulkoisti logistiikkatoimintojaan, kun yritys si-joittui autotehtaan kylkeen Uudessakaupungissa. Turus-sa yrityksiä palvelevat myös Freja, yksi Pohjoismaiden suurimpia yksityisessä omistuksessa olevia kuljetus- ja logistiikkayrityksiä, sekä Postnord Logistics, jolla on 5 000 palvelupistettä ja 120 terminaalia ympäri Pohjolaa. Logistinen etulyöntiasema sekä edulliset kiinteistö-, tont-ti- ja asuntohinnat tekevät seudusta ideaalin sijoittumis-paikan myös verkkokaupalle. Vaikka tulevaisuuden torit sijaitsisivatkin bittiavaruudessa, hyvältä paikalta on helppo operoida minne päin maailmaa hyvänsä.

vuonna 1947 ja perustivat Autolava Oy:n kaksi vuotta myöhemmin. Hydrauliikkaan siirtyminen jatkoi kehitystyö-tä ja syntyi ainutlaatuinen hydraulimoottori, joka palkittiin useilla kansainvälisillä palkinnoilla. Edelleen käytössä ole-vat ja kansainvälisestikin suositut lavat ja kuormurit, nyky-logistiikan perustyökalut, kulkevat nykyään nimellä Hiab Multilift. Tuotteita valmistetaan ja myydään yhä Raisiossa.

Logistiikka on kaupan menestystekijä Elinkeinoelämän vilkastuminen, tekniset uudistukset, työ-tehtävien monipuolistuminen, liikkuvuuden lisääntyminen ja toimintaympäristön kansainvälistyminen ovat lisänneet sekä logistiikka- että kaupan alan osaamisvaatimuksia. Turussa ja Varsinais-Suomessa alojen koulutusvalikoima on monipuolinen, ja vaihtoehtoja on ammatti-instituutin perustutkinnoista tradenomitutkintoon ja kauppatietei-den maisteritutkinnosta täydennyskoulutuksiin. Turussa opinnot voi suorittaa myös usealla kielellä. Esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna Varsinais-Suomessa henkilökunnan sitoutuneisuus logistiikka-alalla on huip-puluokkaa ja vaihtuvuus vähäistä.

Mitä sijaintiin tulee, Turku ja sitä ympäröivä maakunta on aina nauttinut paalupaikasta, lännen ja idän kasva-vien markkinoiden välissä. Turun seudun satamat, ju-nat ja lentokenttä sijaitsevat kaikki lähellä toisiaan, aina korkeintaan vartin ajomatkan päässä. Maantieyhteydet kotimaassa mm. Helsinkiin, Tampereelle ja pohjoiseen ovat hyvät, ja maakunta sattuu sopivasti Tukholma–Pie-tari-reitin varrelle. Kappaletavaran satamakokonaisuus on Suomen ykkönen, ja TNT, UPS sekä DHL mahdollistavat pikalentorahdin Turun lentoasemalta. Mikä parasta, Tu-russa aika ei kulu ruuhkissa.

Turun valttikorttina on erinomainensijainti idän ja lännen välissä.

24

Turun Veneveistämö Oy 1930-luvulla. Kuva: Turun museokeskus / Mauno Mannelin.

MERTA JA METALLIAMERTA JA METALLIA

25

aailman muuttuessa meri- ja metalliala on aina onnistunut joustamaan ja kehittymään kansainvälisiin tarpeisiin. Tuotettiinpa aluksia, teknologiaa tai koneita, tehokkaat tuotantomenetelmät, huipputason osaaminen, ainutlaatuinen innovatiivisuus ja referensseiltään ylivoimainen suunnittelutaito ovat varsinaissuomalaisen meri- ja metalliteollisuuden valtteja. Turku on yhä meriklusterin vahvin keskittymä Suomessa, ja sillä on potentiaalia nousta jopa eurooppa-laisen meriteknologian johtavaksi innovaatiokeskukseksi.

Vesi ja metalli ovat monella tapaa varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän peruselementtejä. Maa-kunnan kulttuuri ja elanto ovat kautta aikojen merkittävästi liittyneet mereen, merireitteihin ja rannikkosijaintiin. Metalliosaaminen taas on takonut palveluita, tuotteita ja tekniikoita, jotka vaikuttavat yli toimialarajojen. Ensisilmäyksellä esihistoriallisilla kalanpyyntivälineillä ja maailman suurimmalla risteilyaluksella ei tunnu olevan paljoa yhteistä. Tarkem-man tiirailun tuloksena rautakautinen kalamies ja M/S Oasis of the Seas ovat kuitenkin osa samaa merentuoksuista tarinaa.

M

26

Merenkulkua, ruukkeja ja satamatyöläisiäPronssin valaminen saapui Skandinaviasta Suomen länsi-rannikolle kera hiidenkiukaiksi kutsuttujen röykkiöhauto-jen, joihin vainajat haudattiin muistoesineittensä kanssa. Rautakautinen hylkeenpyytäjien kylä Kökarissa osoittaa,

Teijon tai Mathildedalin ruukki 1936. Kuva: Turun museokeskus / Mauno Mannelin.

että Saaristomeri ruokki varsinaissuomalaisia pitkään ennen kuin meriklusteri telakoineen, pajoineen ja suun-nittelutoimistoineen tarjosi tuhansille elannon. Keskiajal-la, jolloin merenkulkijat tapasivat purjehtia liki rannikkoa, paikalliset opastivat heitä merimerkkien avulla turvallisille reiteille. Jo tuolloin tiedetään Saaristomeren ulkoportilla Utössä olleen luotsitoimintaa ja merimerkkejä.

27

Munalaatikoita lastataan Saksaan vietäviksi Turun satamassa 1933. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

Suomen vanhinta ja edistyneintä varsinaista teollisuut-ta edustivat ruukit. Ala sai alkunsa, kun kuninkaan val-tuuttamana Paraisten Kuitian herra Erik Fleming perusti rautakaivoksen 1540-luvulla. Vaikka ensimmäiset rauta-ruukit sijoitettiin Varsinais-Suomen rajojen ulkopuolelle, yritystoiminnasta vastasivat turkulaiset valtaporvarit, kuten alkujaan skotlantilainen kauppias Jakob Wolle, Suomen ensimmäinen ruukinpatruuna Carl Billsten ja hollantilais-syntyinen kauppias-laivanvarustaja Peter Thorwöste. Mutta ei Varsinais-Suomi ruukitta jäänyt: ruukkitoiminta käynnistyi 1600-luvulla Taalintehtaalla, Teijossa ja Mathil-dedalissa.

Moninaisella meri- ja metallialalla yhteistyö on sääntö, ja yhteisöllisyys on aina ollut vahvaa. Turkuun 1500-luvulla perustetun kultaseppien ammattikunnan arvellaan olevan Suomen ensimmäinen ammattikunta. Myöhemmän ajan tehdasyhteisöissä henkilökunnan käytettävissä saattoi olla jopa oma kirkko, päivähoito tai koulu, ja ruukkialuei-den työläiskortteleissa naapurit olivat usein työkavereita. Koulutuksen arvostuksesta kertoo esimerkiksi Teijon teh-taalla sovellettu koulupakko: työntekijät velvoitettiin pane-maan lapsensa tehtaan kansakouluun heti oppilaitoksen toiminnan käynnistyttyä vuonna 1869.

Vaikka meri- ja metalliosaamisen historia on pitkä, teollis-tuminen tapahtui vasta 1800-luvulla. Suomessa se alkoi tekstiiliteollisuudesta, jota Varsinais-Suomessa edustivat Barkerin puuvillakehräämö ja Littoisten Verkatehdas. Suomessa suurimmaksi teollisuuden alaksi nousi kuiten-kin metsäteollisuus, johon Varsinais-Suomessa vastat-tiin mm. kehittämällä tekniikkaa, tuottamalla koneita ja tarjoamalla logistisia ratkaisuja. Talouselämän sääntelyn purkaminen 1860- ja 1870-luvuilla nopeutti kehitystä en-tisestään. Tuloksena oli erityisesti metalli- ja telakkateolli-suuden laajamittainen nousu. Rigel-laivan vesillelasku Crichton-Vulcanin telakalla

1936. Taustalla näkyvät Tuomiokirkko ja Martinkirkko. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

28

Crichton-Vulcanin telakka 1930-luvulla. Kuva: Turun museokeskus / Mauno Mannelin.

Telakat valtaavat TurunTurku oli luonnollinen koti Suomen meriteollisuudelle, joten 1730-luvulla kaupunkiin alettiin valmistella korjaus-telakointiin tarkoitettua veistämöä. Samalla vuosikymme-nellä kokenut laivanrakennusmestari Robert Fithie kut-suttiin Englannista Turkuun, ja Aurajoen rannalla ruvettiin rakentamaan mm. suuria Espanjan-purjehtijoita. Ennen pitkää Fithie huomasi alan potentiaalin ja perusti oman yrityksensä, Kaupunginveistämön.

Suomen suuriruhtinaskunnan muodostaminen 1809 toi Turkuun laivatilauksia niin Venäjän laivastolta kuin yksityi-

siltä varustajilta, ja ala kasvoi entisestään. Kesällä 1836 Turku sai ensimmäisenä Suomessa säännöllisen höyrylai-valinjan ulkomaille, kun ruotsalaisalus Solide aloitti liiken-teen linjalla Turku–Tukholma. Höyrylaivojen yleistymiseen vastasi vuonna 1844 perustettu Turun konepaja, joka ryhtyi rakentamaan myllykoneistoja sekä höyrykoneita ja -kattiloita. Pietarissa vaikuttaneen englantilaisen insi-nöörin, William Crichtonin, liittyessä yrityksen osakkaaksi venäläiset tilaukset lisääntyivät huimasti, ja konepaja alkoi pian valmistaa höyryaluksia.

Ennen teollistumista laivat rakennettiin pääasiassa puus-ta. Metsien maassa raaka-ainetta oli hyvin saatavilla, ja

29

Juhlakoristeltu, juuri Crichton-Vulcanin telakalta vesillelaskettu sukellusvene Vetehinen Aurajoessa 1930. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

materiaali sekä sen työstöön vaadittavat tekniikat hallit-tiin. Näin puulaivoja saatettiin rakentaa tehokkaasti, laa-dukkaasti sekä taloudellisesti, ja ala kasvoi entistä suu-remmaksi. Suurten alusten ohella Varsinais-Suomessa puusta tehtiin taidokkaasti myös veneitä. Tästä esimerk-kinä Turun Veneveistämö – Åbo Båtvarf, jonka Alexander Crichton perusti Ruissaloon vuonna 1889. Yritys oli pit-kään Pohjoismaiden suurin veneveistämö, ja sen aluksia myytiin Amerikkoihin saakka. Veistämö valmisti mm. kil-paveneitä, yläluokkien suosimia huviveneitä sekä miinan-raivaajia Venäjän laivastolle.

Mutta onpa Turussa valmistettu myös Suomen ensim-mäinen sukellusvene, Vetehinen. Sen tilasi Puolustusmi-

nisteriö Crichton-Vulcanilta syyskuussa 1926. Vetehisen vesillelasku oli erityistilaisuus, minkä vuoksi liput liehuivat kautta Turun, ja puolustusvoimien johto sekä presidentti Lauri Kr. Relander vaimoineen saapuivat paikalle ylimää-räisellä junavuorolla. Kieltolain takia samppanjat olivat pannassa, joten rouva Signe Relander kastoi sukellusve-neen leikkaamalla sinivalkoisen nauhan. Venäjälle suoritettavat sotakorvaukset poikivat 1945–1955 uusia laivatilauksia, ja Turku vahvisti asemaansa lai-vanrakennusteollisuuden kärkipaikkana. Crichton-Vulcan oli maan suurin telakka. Se työllisti 1950-luvun alussa noin 2 900 henkilöä. Samaan aikaan Valmetin Pansion telakalla oli noin 1 000 ja Pohjoismaiden suurimmalla

30

Suomen ensimmäinen traktori, Kullervo, on nähtävillä Loimaalla Sarka-museossa. Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka.

31

puulaivojen valmistajalla Laivateollisuudella 750 työnte-kijää. Tähän kulta-aikaan Turun satamassa työskenteli myös sen historian kenties kuuluisin mies, presidentti Mauno Koivisto, joka toimi Oy A.E. Erickson Ab:n ahtaa-jien esimiehenä vuosina 1949 –1951.

1960-luvulla laivanrakennus kärsi maailmalla ylitarjon-nasta. Menestys vaati erityisosaamista ja erikoistumista. Turun telakoilla alettiin tuottaa lastilaivoja, autolauttoja, jäähdytysrahtilaivoja, meripelastushinaajia, tankkilaivo-ja, yhdyskuttereita, vartioveneitä ja kuivalastijokialuksia. Keskittyminen kannatti: Turun kolme suurinta telakkaa työllistivät 1960-luvun lopulla lähes 8 000 henkeä. Wärt-silän Turun telakka oli 5 400-päisellä henkilöstöllään ylivoimaisesti Turun suurin työpaikka, ja erikoisalusten valmistajana yritys kuului maailman kolmen suurimman joukkoon. Vuosikymmen myöhemmin yhtiö käynnisti mm. autolauttojen ja loistoristeilijöiden rakentamisen Turun Pernossa.

Kulkuneuvo-osaamista varsinaissuomalaiseen tapaanOletko kuullut Suomen ensimmäisestä autosta? 1900-lu-vun alussa Loimaan Alastarolla valmistettiin auto Ame-rikan-kävijä Frans Heikkilän toimesta. Koska tämän au-tomobiilin valmistusvuodesta ei ole varmuutta, Suomen ensimmäisenä varsinaisena autonvalmistajana pidetään Heikkilän kaimaa, Frans Lujalaa. Lujala hankki Mynä-mäen Korvensuun myllyn vuonna 1893, muutti nimensä tehtailijalle sopivammaksi Frans Lindströmiksi ja kas-vatti yritystään menestyksekkäästi. Pian firma valmisti maatalouskoneita ja potkukelkkoja sekä kokosi Reipas-polkupyöriä, ja kohta myllyn pihapiiriin kuuluivat myös

konepaja, valimo sekä oma voimalaitos. Hurja kasvu perustui tuotekehitykseen; tunnettiinhan yrityksen pää myös putkimankelin ja kaasumoottorin pyörivän venttii-lin sovituksen keksijänä. Eräänä päivänä, vuonna 1910, Lindströmin kerrotaan tokaisseen miehilleen: ”Nyt me pojat rakennetaan auto!”, ja kolme vuotta myöhemmin hurahti matkaan Korvensuu-niminen tuotos. Uudenkau-pungin Sanomat tammikuun 13. päivältä vuodelta 1913 kertoo ensimmäisen suomalaisen auton neitsytmatkasta ja Frans Lindströmistä, joka körötteli autolla jäätä pitkin Turkuun.

Ajoneuvoteol-lisuuden tarina jatkui muualla maakunnassa, sillä taidonnäyttee-nä rakennettua Korvensuuta ei oltu koskaan suunniteltu-kaan sarjatuotantoon. 1920-luvulla jo 1816 perustetun G.W. Wulffin Ajokalutehtaan ja ”Niemisen koritehtaan”eli Suomen Vanne- ja Likasuojatehtaan välillä käytiin kovaa kilpailua linja-autokorivalmistuksen suhteen. Laman jäl-keen linja-autokysyntä kasvoi, ja seuraavalla vuosikym-menellä perustettiin kolmen liikennöitsijän voimin Autokori Oy. Myös Valtion Rautateiden Turun Konepaja oli merkit-tävä autokorien valmistaja ja työllisti parhaimmillaan lähes 500 henkeä. Liedossa valmistetaan linja-autokoreja vielä tänäkin päivänä.

Turun monipuolisin konepaja oli 1857 perustettu Turun Rautateollisuusyhtiö. Tämä ’rautakaluin tehdas’ valmisti kaikkea mahdollista höyrykoneista ja paloruiskuista he-loihin, pärenauloihin ja sylkylaatikoihin asti. Rautatie-vaunujen myötä yrityksen nimeksi otettiin Turun Rauta-

Telakkaosaamisen lisäksi myös pyörän- rakennusteollisuus nousi huippuunsa Turussa.

32

teollisuus- ja Vaunutehdas Oy. Yrityksen tunnetuimpiin tuotteisiin kuului myös Kullervo, Suomen ensimmäinen traktorimerkki.

Suomen ensimmäisen polkupyörätehtaan perusti Kustaa Merilä Nummenmäelle 1904, ja toinen samanmoinen, Rautateollisuus Osuusliike Pyrkijä, syntyi sekin Turkuun kaksi vuotta myöhemmin. Polkupyöristä tuli hittituote, ja Turun tehtaissa tuotettiin fillarinosia minkä kerettiin. Kus-taa Merilän huhutaan lahjoittaneen työntekijöilleen joulu-na pyörän rungot saatesanoilla: ”Muut osathan olette jo aiemmin vieneet!”

Turun pyörätehtaat valtasivatkin alaa Suomessa 1930-luvulla, ja vuosikymmenen lopulla alalla työskenteli

jo lähes 700 henkeä. Kaupunki oli laivanrakennuksen rin-nalla yhtäkkiä myös polkupyöräteollisuuden johtava kes-kus maassamme. Aluevaltaukset olivat aikaisia osoituksia innovatiivisuuden ja tuotekehitysosaamisen voimasta. Pyöräbisneksen kulta-aikaan syntyi myös Tunturin edel-täjä Aarne Harkken Pyöräkellari. Tunturipyörä tunnetaan pyörien ohella pappamopoistaan. 1960-luvun lopulla yritys teki jälleen uuden aluevaltauksen kuntopyörien sa-ralla, ja vuosikymmen myöhemmin liikuntavälineestä tuli yrityksen päätuote. Tunturin kuntoiluvälinettä valmistettiin vajaassa 30 vuodessa miljoona kappaletta.

Saab-Valmet perustettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1968 Valmetin ja ruotsalaisen Saab-Scanian yhteistyö-nä. Tehtaan ensimmäinen auto sai arvokkaan omistajan,

Mies polkee kun-tometriä muun perheen seuratessa vierestä. Kuva on todennäköisesti 1970-luvulta. Kuva: Tunturi-Hellberg Oy.

33

Polkupyörätehdas Merilä, myöhemmin Suomen Polkupyörä- ja konetehdas Oy 1930-luvun alkupuolella. Kuva: Turun museokeskus / Mauno Mannelin.

34

Saabien valmistusta Oy Saab- Valmet Ab:n tehtaalla 1970-luvulla. Kuva: Valmet Automotive Oy.

35

presidentti Urho Kekkosen. Tehdashankkeen taustal-la oli halu kasvattaa alan osaamista Suomessa, tarjota työpaikkoja sekä rakentaa alihankintaverkostoa. Ensisi-jaisesti Saabeja piti valmistaa vain Suomen markkinoille, mutta korkean laadun ja joustavan tuotannon johdosta autoilla oli kysyntää myös kansainvälisesti. Vuonna 2005 tehdas valmisti miljoonannen autonsa, punaisen Porsche Boxsterin.

Maailmanluokan risteilijät, A-sarjan Mersut ja huipputeknologia ovat tätä päivääPernon telakka on edelleen Suomen suurin. Nykyaikai-nen meriteollisuus käsittää laajan kirjon erilaisia erikois-

tumisaloja moottorituotannosta alusten sisustusvaruste-lun suunnitteluun. Tänä päivänä Turun kilpailuetu piilee rautaisessa projektihallintaosaamisessa ja -organisoinnis-sa, sillä suuri osa laivasta tuotetaan muualla kuin telakal-la. Meriklusterin taidonnäyt-teinä voidaan pitää mm. STX:n maailman suurim-pia risteilyaluksia, M/S Oasis of the Seas- sekä M/S Allure of the Seas -laivoja.Kaikkien aikojen ympäristöystävällisin matkustaja-auto-lautta M/S Viking Grace, jonka polttoaineena toimii nes-temäinen kaasu LNG, edustaa puolestaan laivanrakenta-misen uutta aaltoa.

Uudessakaupungissa alettiin vuonna 2013 valmistaa A-sarjan Mercedes-Benzejä. Kuva: Valmet Automotive Oy.

M/S Viking Graceon maailman ympäristöystävällisin matkustaja- autolautta.

36

Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehdas on Suomen ainoa ja maailman pohjoisin henkilöautotehdas. Yrityksel-lä on sopimus yli 100 000 A-sarjan Mercedes-Benzin valmistamisesta vuosina 2013–2016 sekä mittavaa ko-kemusta sähköautojen suunnittelusta ja valmistuksesta. Loimaalainen Dinolift taas kuuluu maailman johtaviin hi-nattavien henkilönostimien valmistajiin. Yritys on vienyt DINO-nostimia maailmalle yli 40 eri maahan, ja yli 75 % tuotannosta myydään Suomen ulkopuolelle.

Metalliteollisuu-den kärkinimiä Varsinais-Suo- mesta löytyy

useita. Loimaa- lainen Vilakone Oy on painoluo- kassaan Poh- joismaiden mark-

kinajohtaja ympäristönhoitokonevalmistuksessa. Uusi-kaupunkilaisen Vahteruksen levylämmönsiirrin on alan edelläkävijä, ja Uutechnic vakuuttaa paitsi sekoitusteknii-kan huippuosaajana myös yhtenä maakunnan menesty-neimmistä yrityksistä. Loimaalla Vallox on yli 40-vuotisen toimintansa ajan ollut sisäilmateknologian kehitystyön suunnannäyttäjä, ja Pemamek on yksi maailman johta-vista hitsausautomaatioratkaisujen valmistajista. Turkulai-sen Auran Rautateollisuuden perinteitä jatkava Sandvik Mining and Construction Runosmäessä voi ylpeillä maa-ilman laajimmalla kaivos- ja maarakennusteollisuuden laitetuotevalikoimallaan. Ja niin edelleen. Alan jättiläiset elävät viennistä, ja heidän tuotteitaan on käytössä kym-menissä maissa ympäri maailmaa.

Meriklusterin tulevaisuuskin on TurussaSuomen meri- ja metalliteollisuus on aina toiminut luon-tevasti Turun rannikkomaisemissa. Ensimmäisen me-rikoulun avajaisista vuodesta 1813 lähtien merellinen koulutuskin on keskittynyt Turkuun. Toisen asteen am-mattioppilaitosten ja kuuden korkeakoulun voimin seu-dulla yhdistyy koko koulutuksen ketju perusosaamisesta huippututkimukseen.

Seudulla on alan saavutusten suhteen aihetta paukutella henkseleitään äänekkäästi. Meri- ja metalliteollisuus on pikkuhiljaa siirtynyt telakoilta tehtaisiin, tuotantolaitoksiin ja toimistoihin. Vaikka satamassa saattaa kipinöidä ja kolista aiempaa vähemmän, alan tuotteita ja palveluita kehitetään, valmistetaan, markkinoidaan ja kaupataan melkoiseen tahtiin, valtaosa vientiin. Juuri nyt työpöydällä ovat keskiössä digitaalisuus ja ympäristönäkökulmat sekä vahvasti futuristisilta kuulostavat ratkaisut, kuten kelluvat rakennukset ja kaupunginosatkin.

Pääosa maakunnan isojen yritysten tuotteista menee vientiin.

37

Turussa rakennetut maailman suurimmat risteilyalukset M/S Oasis of the Seas sekä M/S Allure of the Seas rinnakkain. Kuva: STX Europe.

38

TEKNOLOGIAA JA TIETOVIRTOJATEKNOLOGIAA JA TIETOVIRTOJA

Valtion puhelinkeskus 1940-luvun lopulla. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

39

ekniikan, digitaalisuuden ja internetin ulottuessa kaikkeen on vaikea edes kuvitella, millaista arki, työ ja teollisuus olivat ennen mobiilia teknologiaa. ICT on toimialoista kenties nopealiikkeisin ja herkin – uusi innovaatio voi muuttaa kentän kertaheitolla, eikä koskaan voi olla varma siitä, miten teknologinen maailma makaa vuoden päästä. ICT-alalla on erityistä sekin, että kunhan idea kantaa ja toteutus on hyvä, ravistelija ja mullistaja voi olla melkeinpä kuka vain, koosta ja tunnettuudesta riippumatta. Mitä kaikkea se siis mahdollistaakaan!

Yksi kerrallaan puhelin, radio, televisio, tietokone, tietoverkot, mobiililaitteet, ohjel-mistot ja sovellukset yleistyvät Suomessa ja maailmalla. Turussa ja sitä ympäröiväs-sä maakunnassa teknologian loputtomat mahdollisuudet ovat inspiroineet keksijöitä kehittämään milloin mitäkin apparaatteja ja applikaatioita. Loppujen lopuksi melko monen merkittävän kehitysaskeleen ja keksinnön takana on varsinaissuomalainen pellepeloton tai joukko heitä.

T

39

40

Varsinais-Suomessa tehtiin radioita, televisioita ja puhelimia Suomen ensimmäinen puhelinkeskus perustettiin Tur-kuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin joh-dolla. Yksityinen puhelinlinja toimi sataman lastauspaikan sekä Nordforsin Kaskenkadun konttorin välillä. Suurempi julkinen puhelinlaitos, jossa toimi kolme 50-numerois-ta keskuspöytää, valmistui Aurakadulle heti seuraavana vuonna. 1800-luvun loppupuolella myös Suomen ensim-mäinen tietoliikenteen merikaapeli Ruotsiin laskettiin me-

reen Uudenkaupungin edustalta. Vuosisadan vaihduttua alkoi kuitenkin vasta tapahtua.

Yksi suomalaisen elektroniikan pioneereista oli jo koulu-poikana kemiasta, fysiikasta ja sähköopista kiinnostunut turkulainen Arvo A. Sakrelius, joka lähti 15-vuotiaana Viipuriin sukulaisensa sähköliikkeeseen apulaiseksi. Hän palasi kaksi vuotta myöhemmin kotikaupunkiinsa sähkö-asentajana ja ryhtyi rakentamaan radiolaitteita kellaris-saan. Vuonna 1922, vain vuosi maailman ensimmäisen yleisradiolähetyksen jälkeen, Sakrelius sai valmiiksi en-simmäisen oman radionsa. Hän nimesi sen nimikirjainten-sa mukaan ASA:ksi ja perusti Asa Radio Oy:nä tunnetun yrityksen viisi vuotta myöhemmin.

Lapsia ja Markus-setä radio-ohjelmaa tekemässä 1938. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

41

Samalla vuosikymmenellä armeija ja radioamatöörit käyn-nistivät radiotoiminnan Suomessa, ja useita pikkuisia ra-diopajoja alkoi tupsahdella sinne tänne. Näistä merkittävin oli Radioliike Nordell & Koskinen, jonka omistajajäsenet Fjalar Nordell ja Lauri Koskinen myivät vastaanottimia ensi alkuun itse ovelta ovelle. Yleisradion perustamisen (1926) jälkeen kysyntä lähti huimaan nousuun. Vuonna 1936 Olavi Laakso tuli Koskisen tilalle, ja yritys otti käyt-töön Salora-merkin. Nimi tuli sanoista Salo ja radio, ja sen vakiintuessa vaihtui myös yrityksen nimi Saloraksi.

Vuonna 1935 Asa Radiossa työskenteli jo 120 henkilöä, ja se sijaitsi tehdasrakennuksessa osoitteessa Yliopis-

tonkatu 12. Pian yritys avasi sivu-liikkeitä muihin kaupunkeihin ja

toimitti kauppojen hyllyille 12 000 vastaan- otinta vuodessa. Tuolloin radio edusti uusinta

teknologiaa ja maksoi sekatyöläiselle noin kolmen kuu-kauden keskimääräisen bruttopalkan verran. Asa ja Salora olivat todellisia uranuurtajia Suomessa. Menestys perustui tekniikan tuntemiseen, tuotannon omavaraisuuteen sekä ketteryyteen – vikkelällä alalla on pystyttävä jatkuvasti kehittämään uutta. Asan ansioihin kuuluvat mm. Suomen ensimmäiset matkaradiot (1939), täysin kotimaiset levysoittimet (1950) sekä stereolaitteet ja autostereot (1965). Salora taas tuotti maan ensimmäi-set ULA-radiot (1953) ja koneistoltaan kotimaiset televi-siot (1956) sekä valmisti radiopuhelimia puolustusvoimille ja palokunnille. Saloran logo koristi joka toista Suomessa 1970-luvulla käytössä olevaa televisiota, ja viennin osuus yrityksen myynnistä ylitti jopa 70 %. Molempien elektro-

niikkajättien tarina päättyi yrityskauppoihin. Asa Radio Oy siirtyi Oy Lohja Ab:n haltuun vuonna 1979. Nokia ja Sa-lora perustivat yhdessä radiopuhelinyhtiö Mobiran vuonna 1979, ja viisi vuotta myöhemmin Nokia lunasti yrityksen kokonaan itselleen.

Nokian myötä alan painopiste Varsinais-Suomessa vaih-tui radioista ja televisioista tietotekniikkaan ja puhelimiin, tällä kertaa kannettaviin sellaisiin. Mobiran Talkmanista (1984) tuli maailman ensimmäinen kannettava NMT-puhelin. Mobira Cityman 900 (1989) puolestaan oli maailman ensimmäisiä pienikokoisia matkapuhelimia, ja sen toiminta perustui mikrosiruteknologiaan. Nokia mai-nosti tuotettaan futuristisena: ”Pienin ja siksi suurin asia, mitä puhelinteknologiassa on tähän asti keksitty. Mobira Cityman. Aikakone. Suora yhteys. Sinulle, joka tarvitset yksityisyyttä.” Myös Saloran ja Mobiran NMT-puhelimien

Elokuvateattereissa näytetty ASA 433 -radion still-mainoskuva vuosilta 1933–1934. Kuva: Turun museokeskus.

Turkulaisten kädenjälki on näkynyt vahvasti niin puhelimen kuin television kehityksessä.

42

ulkonäkö oli varsinaissuomalaista kädenjälkeä, pääasias-sa turkulaisen ED Designin muotoilua.

1990-luvun alussa vaikeuksiin joutunut Nokia neuvotteli Ericssonin kanssa mahdollisista yrityskaupoista Arlandan lentokentällä Tukholmassa. Ruotsalaisyritys oli Nokiasta kiinnostunut, mutta halusi karsia toiminnasta kaiken ku-lutuselektroniikan. Nokia ei tähän suostunut, joten kaup-poja ei tehty. Onneksi. Nokian taskukokoiset kännykät tulivat markkinoille 1992, GSM-verkko nosti kuuluvuuden uudelle tasolle, pikkuhiljaa kännykät valtasivat kuluttaja-markkinat, ja Nokiasta tuli maailman suurin matkapuhe-linvalmistaja. Samalla suomalaisesta elektroniikkaosaa-misesta tuli maailmankuulua.

Vaikka Nokia ei ole alkujaan Varsinais-Suomesta ja sen pääkonttori sijaitsee Espoossa, yrityksen vaikutus maa-kuntaan ja toisaalta varsinaissuomalaisen osaamisen merkitys yhtiölle on ollut huomattava, sillä Nokia jatkoi pitkälle Saloran ja Mobiran jalanjäljissä. Suomen ainoa matkapuhelintehdas sijaitsi Salossa, suurella Nokia-kam-puksella, jossa työskenteli parhaimmillaan 5400 henkilöä eli kolmannes Nokian Suomen työntekijöistä. Tänään Nokian perintö näkyy nimenomaan tuotekehityksenä ja suunnitteluosaamisena. Salolaista innovaatiokykyä edus-taa mm. Lumia 1520.

Teknologiaa sairaalaan, luokkahuoneeseen ja katukuvaanKulutuselektroniikan ohella Varsinais-Suomessa on vuo-sien saatossa kehitelty laitteistoja ja ohjelmia lähes joka alalle lääketieteestä peliteollisuuteen ja opetuksesta val-vontaan. Yksi Suomen ensimmäisistä kansainvälisesti

Saloran Vip-Ultra-väritelevisio tuote-esitteessä 1977. Kuva: Salon tuotantoja kulttuurihistoriallinen museo / Salon elektroniikkamuseo.

Mobira Cityman 900 vuodelta 1987. Kuva: Salon tuotantoja kulttuurihistoriallinen museo /

Salon elektroniikkamuseo / Salla Pesonen.

43

Mies kokoaa röntgenanalysaattoria Wallac Oy:n tehtaalla. Kuva: Turun museokeskus / Hans Othman.

44

Telesten toimesta Turussa teknologiaa on valjastettu opetuskäyttöön jo 1960-luvulta saakka. Äänentoisto-teknologian tuotekehityksen ja yrityskauppojen ansi-osta Telestestä tuli 1970-luvulla maailman suurin kieli- studioiden valmistaja. Vuonna 2001 kielistudio-osaami-nen eriytettiin Sanako-nimiseksi yritykseksi, joka on tänä päivänä erikoistunut kielenopetusteknologiaan, multi-mediaa hyödyntäviin opetusjärjestelmiin ja -hallintaohjel-mistoihin sekä virtuaalioppimisen ratkaisuihin. Sanakon tuotteita ja palveluita käytetään yli 30 000 luokkahuone-paikassa yliopistoissa, muissa oppilaitoksissa sekä yrityk-sissä, yli sadassa maassa.

Sanako on hyvä esimerkki Telesten perillisistä. Vuosien saatossa Teleste luopui yksi kerrallaan useista liiketoi-minnan osa-alueista keskittyäkseen ydinliiketoimintaansa verkkoratkaisuihin. Seurauksena alalle on syntynyt tois-takymmentä spin off -menestystarinaa kuten hoitajakut-su- ja potilaspuhelinjärjestelmiin erikoistunut Miratel (ny-kyinen Ascom Miratel), vaativien av-ratkaisujen Suomen ykkönen Audico Systems sekä Suomen johtava majoi-tus- ja matkailualan tietojärjestelmäpalveluyritys Hotellinx Systems. Vaikka Telesten tapaus on mittaluokassaan erityinen, vastaavia tarinoita, joissa yhdenlainen osaami-nen synnyttää uutta liiketoimintaa, on seudulla kirjoitettu kautta toimialojen.

Tulevaisuuden tekniikkaa kehitetään nytKetteryys ja uusiutumiskyky ovat tärkeitä joka alalla, mut-ta nopeasti kasvavalla ja kaiken aikaa muuttuvalla ICT-alalla muuntautumis- ja innovointikyky ovat elinehtoja. Varsinais-Suomessa suhteellisen nuorella alalla on run-saasti vaikuttavia näyttöjä, eikä osaaminen rajoitu vain yhdenlaiseen teollisuuteen. Wallasvaaran kaltaisten pai-kallisten osaajien näkemyksellisyys on osaltaan ruokkinut

tunnetuista high-tech-yrittäjistä ja suomalaisista innovaat-toreista, Jorma Wallasvaara, syntyi Turussa 1929. Kek-sijänalku lanseerasi 14-vuotiaana akvaariolämmittimen kaupallisena debyyttituotteenaan. Hänen teknologiayri-tyksensä Wallac Oy kehitti erilaisia mittauslaitteita, kunnes 1960-luvulla yrityksen päätoimialaksi valikoituivat lääketie-teelliset diagnostiikkainstrumentit. Wallac toimii edelleen osana monikansallista PerkinElmer-teknologia yritystä,

jonka tuotteiden mahdollistamien seulontojen avulla yli 380 miljoo-naa vauvaa on saatettu tarvitse-maansa hoitoon. Turun Wallac-yksikkö on kon-sernin merkit-

tävimpiä tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin toi-mipisteitä.

1950-luvulla niin ikään perustettu Teleste Oyj on video- ja laajakaistateknologiaan sekä -palveluihin keskittynyt kansainvälinen teknologiakonserni. Yrityksen tarina alkoi ULA-vastaanottimien yhteisantennivalmistuksesta ja le-visi keskusradio- ja muihin äänentoistojärjestelmiin. Kun länsisuomalaiset halusivat 1970-luvulla seurata ruotsalai-sia tv-lähetyksiä, Teleste kehitti siihen ratkaisun. Projektin myötä yritys jalosti osaamistaan ja tuotteitaan, ja lopulta siitä tuli kaapeliteknologian johtava tuottaja. Seuraavina vuosikymmeninä Teleste panosti myös satelliittivastaanot-toon, ja siitä tuli Euroopan kärkinimiä AM- ja FM-kuituop-tiikkaa hyödyntävissä yrityksissä. Uudella vuosituhannella yrityksen IP-verkkotuotteet ja -ratkaisut ovat näyttäneet suuntaa maailman videoteollisuudelle. Teleste on toimit-tanut mm. Pariisin metron ja Chicagon joukkoliikenteen valvontajärjestelmät sekä Lontoon metron pommi-iskun selvittämiseen käytetyn tekniikan.

Teknologiaa on hyödynnetty Turussa opetuskäytössä jo 1960-luvulta lähtien.

45

Vasemmalla Telesten valmistama keskusradio vahvistimineen ja kelanauhureineen. Ensim-mäinen keskusradio toimitettiin 1958 Piikkiön Keskuskoululle. Ylhäällä oikealla Telesten ensimmäinen tuote, antennirasia, vuodelta 1954. Alhaalla oikealla Telesten mainontaa 1960-luvulta. Kuvat: Teleste.

46

Pelaamisen tavat voivat muuttua, mutta pelaamisen suosio pysyy. Kolme poikaa pelaa lautapeliä 1931. Kuva: Turun museokeskus / H. Attila.

47

alan yrittäjyyttä ja johtanut myös turkulaisten DataCity- ja BioCity-yrityspuistojen sekä niistä syntyneen Turku Science Parkin kehittämiseen.

Suomen suurimpien ja vanhimpien tiedepuistojen jouk-koon kuuluva Turku Science Park kokoaa yhteen Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Turun yliopistollisen kes-kussairaalan sekä yli 300 muun organisaation osaajat, yhteensä 17 500 työntekijää. Se keskittyy bio- sekä tie-toja viestintäteknologiaan ja luo uutta liiketoimintaa sekä edistää korkeakoulujen osaamista ja yritysten kilpailuky-kyä yrityskehitys- ja hautomopalvelujen avulla.

Varsinais-Suomessa koulutustarjonta on syntynyt yritysten tarpeisiin, joten ICT-alan vahva läsnäolo näkyy korkeakou-luissa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin Informaatiotek-nologian laitokset tekevät korkeatasoista tutkimustyötä ja tarjoavat opetusta siihen perustuen. Turun ammatti-korkeakoulun tietoja viestintätekniikan insinööreillä on valmiudet toimia eri aloilla niin tuotteiden, tekniikoiden

kuin ohjelmisto-jen kehittäjinä ja asiantuntijoina.Seudun moni- puolista ICT-osaamista käy- tetään esimer-kiksi sosiaali- ja t e r veysa l a l l a ,

meri- ja metalliteollisuudessa, bioalalla, elektroniikka-teollisuudessa, digitaalisen median puolella sekä puhe- ja kieliteknologiassa. Turussa 2010 perustettu Walkbase esimerkiksi kehittää ja tuottaa ostoskeskuksissa, lento-asemilla ja muissa suurissa tiloissa hyödynnettävää si-sätilapaikannuksen teknologiaa maailman ensimmäisten joukossa. Teknologia-alan hankkeisiin Start-up-valmen-nusta, -tukea ja -kursseja seudulla tarjoaa Boost Turku.

Yksittäisistä ICT-alan osa-alueista peliala nousee voi-makkaasti. Peliteknologia kuuluu korkeakoulujen ope-tusohjelmaan, ja viihdekäytön lisäksi sitä hyödynnetään myös opetus- ja valmennustarkoituksiin. Seudun peli- teollisuuden potentiaalista kertoo mm. turkulaisen Rumilus Designin tulitikkupeli Collapsticks, joka on kerännyt jo yli kaksi miljoonaa latausta, TOP 10 -sijoituksia kymme-nillä markkina-alueilla kautta maailman sekä mm. Kiinan iPad-pelien kolmossijan. Suurimmat Varsinais-Suomesta ponnistaneet pelialan menestyjät ovat kiistatta Supercellin perustajajäsenet Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja. On-nistumisia on luvassa myös jatkossa, sillä alan osaaminen, tutkimus ja kehitystyö on korkeatasoista kansainvälisestikin mitattuna.

Kansainvälisesti korkea-tasoinen peliteknologia-osaaminen on yksi Turun seudun valtti-korteista.

48

HYVIN-VOINNINASIALLA

HYVIN-VOINNINASIALLA

Lääketieteen opiskelijat harjoittelemassa keuhkojen kuuntelua Turun tuberkuloosi- sairaalassa 1948. Kuva Turun museokeskus / Turun Sanomat.

49

uonna 2013 lääkealan vienti Suomessa nousi 1,1 miljardiin, josta yli puo-let on peräisin Turun Bayerin tehtaalta. Samana vuonna kolme Turussa kehitettyä uutta lääkettä sai myyntiluvan Euroopassa ja USA:ssa – hatunnoston arvoinen suo-ritus mille tahansa maalle, saati kaupungille, sillä kaiken kaikkiaan Euroopassa ja USA:ssa myyntilupia uusille lääkkeillä annettiin 65. Bayerin uudenlaisen hormoni-kierukan, Biotie Therapiesin alkoholismilääkkeen sekä Hormos Medicalin naisten vaihdevuosihoidon kaupallinen potentiaali on suunnaton. Turun tehtailla volyymeja kasvattaa lisäksi Bayerin ehkäisyimplantti Jadelle, joka valittiin YK:n kehitysmaiden perhesuunnitteluhankkeen ehkäisymenetelmäksi. Myös Orion ja yhdysvaltalainen Eli Lilly and Company sijoittavat hormonilääketehtaansa Turkuun.

Vuosi vuodelta lääkealan sääntely tiukentuu, ja samalla tuotantoon asetetaan enem-män laatukriteerejä. Huippuosaamisesta, luotettavuudesta ja korkeasta laadusta tunnettu Suomi pärjää vertailussa hienosti, ja tuotannon rinnalla tieteellinen osaa-minen, tutkimus, koulutus sekä kehitystyö ovat esimerkillisellä mallilla. Suomen ra-jojen sisäpuolella Turun seutu nousee hyvinvointialalla kärkeen, siitä merkkinä mm. kaupungille myönnetty vetovastuu kansallisesta HealthBIO-klusterista. Mutta miten ihmeessä keskiaikaisesta sairashuoneesta on päädytty biolasista valmistettuun luun-paikkausaineeseen?

v

49

50

Hospitaalista sairaalaanTurkuun perustettiin 1300-luvulla kaksi hospitaalia. Yrjänän Hospitaali (1355) oli tarkoitettu spitaalisille, ja Pyhän Hengen Talo (1396) edusti sairaalan ja vanhain-kodin välimuotoa. Tiettävästi nämä olivat maan ensim-mäiset lääketieteelliset hoitolaitokset. Vaikka lääkärit, hoitajat ja sairaalat olivat palvelleet jo pitkään, suomalai-sen lääketieteen katsotaan alkaneen Turun Akatemian ja sen lääketieteellisen tiedekunnan perustamisvuodesta 1640. Oppilaitoksen myötä lääketiedettä saattoi opiskella kotimaassa, ja samalla alan tutkimus- ja kehitystyö pääsi vauhtiin myös Suomessa.

Pitkälti Johan Haartmanin ponnistelujen seurauksena Suomi sai ensimmäisen yleissairaalansa vuonna 1759, kun Turun lasaretin toiminta käynnistyi. 1700-luvun Tu-russa nähtiin myös Suomen ensimmäiset koulutetut hoi-toalan naiset: lapsenpäästäjät eli kätilöt. Kätilökoulutus oli aluksi peräisin Ruotsista, mutta ensimmäisen synnytys-laitoksen avauduttua 1816 käynnistyi kotimainen kätilö-koulutus. 1800-luvulla Turku oli Suomen sairaanhoidon keskus.

Lääninsairaalan siirtyminen Kiinamyllynmäelle syksyllä 1881 oli tuolloin Suomen suurin sairaalahanke, ja tilat edustivat maan parhaimmistoa. Laitos koulutti hoitajia

Sairaanhoitajia 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kuva: Turun museokeskus.

51

vuodesta 1883 lähtien, ja varsinainen sairaanhoitokoulu aloitti toimintansa 1931. Vuonna 1943 Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta perustettiin vastaamaan so-taa käyvän kansan tarpeisiin, jolloin Turun lääninsairaala muuttui kertaheitolla yliopistolliseksi opetussairaalaksi. Turun yliopistollinen keskussairaala on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva sairaala, ja TYKS:in kokonaisuut-ta pidetään yhtenä maan merkittävimmistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Turun yliopiston anatomian laitoksella on tutkittu ihmisen siittiöiden sekä siemennesteen kemiaa jo 1960-luvulla, ja vuonna 1985 laitokselle perustettiin Suomen ensimmäi-

nen spermapankki. Sittemmin pääosa spermapankin klii-nisestä toiminnasta on siirretty TYKS:iin. Lisäksi Turkuun on perustettu Suomen ensimmäinen kliininen biopankki Auria, joka säilyttää ja välittää lääketieteelliseen tutkimuk-seen ihmisperäisiä näytteitä kuten kudos- ja verinäytteitä. Väestöpohjainen terveydenhoito, diagnostiset näyteko-koelmat vuosikymmenten ajalta, kattavat sairaskertomus- ja rekisteritiedot, väestön myönteinen suhtautuminen lääketieteellistä tutkimusta kohtaan sekä Olli Carpénin Pohjoismaiden ensimmäinen biopankkiprofessuuri teke-vät biopankista maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen.

Pikkutyttöjä kylpemässä ammeissa hoitajan valvonnassa kansakoulujen kylpylaitoksessa 1910. Kuva: Turun museokeskus / Viktor H. Auer.

52

Lääketeollisuuden ykkönen Turun Akatemiassa lääketieteen professorina vaikuttanut Elias Tillandz oli 1600-luvun merkittävimpiä hahmoja. Edelläkävijäluonteinen tiedemies järjesti Turun Akate- miassa muun muassa Suomen ensimmäisen julkisen ih-misruumiin leikkelyn (1686). Professoria pidetään Suo-men kasvitieteen isänä. Hän julkaisi Suomen ensimmäisen kasvion (1673) ja kasvikuvaston (1683), oli Akatemian kasvitieteellisen puutarhan alulle saattaja sekä farmako-logian harrastajana perusti Turkuun kotiapteekin ennen virallisten apteekkien olemassaoloa. Suomen ensim-

mäinen apteekki oli Kauppatorin Apteekkina tun-nettu Turun 1. apteekki, joka avattiin 1689 ja joka toimi aina vuoteen 2012 saakka.

Ennen tehtaita apteekit vastasivat lääkkeiden valmistuk-sesta. Kun 1800-luvun alun malariaepidemia tyhjensi rohtovarastot, koko Itämeren alueella oli huutava pula lääkitykseen käytetystä kiniinipitoisesta kiinapuun kuo-rijauheesta. Turun Akatemian apteekkari Johan Jacob Julin sekä Turun ensimmäisen kaupunginapteekin omis-taja Gabriel Freudenthal hankkivat yhdessä vuonna 1813 nykyiseltä Kiinamyllynkadulta nuuskan valmistukseen tar-koitetun myllyn ja uudistivat sen Suomen ensimmäiseksi lääketehtaaksi. Myllyssä jauhettiin kiinapuun kuorta, ja kiniinipulveria kaupattiin myös ulkomaille pietarilaisille ja berliiniläisille lääketukkukauppiaille.

Nykyaikainen lääketeollisuus alkoi Varsinais-Suomessa Leiraksen ja Lääke Oy:n toimesta. Yritysjätti Huhtamä-ki perusti Leiraksen vuonna 1946 lääketehtaakseen, ja aluksi se toimi pääasiassa pakkaajan roolissa. Lääke-teollisuuslupa edellytti tutkimustyötä, joten vuonna 1960 yritys perusti Suomen ensimmäisen lääkeainetehtaan ja alkoi tuottaa sekä kehittää omia lääkkeitä menestyksek-käästi. Henkilöstömäärä kipusi saman vuosikymmenen aikana yli 200:n, ja Leiraksesta tuli Orionin jälkeen Suo-men suurin lääketehdas.

Lääke Oy:n tarina alkoi samoihin aikoihin vuonna 1950, kun se käynnisti lääke- ja teknokemiatuotteiden tuotan-non vanhassa ammustehtaassa Turun Räntämäessä. Lääkekehityksen ansiosta työntekijöitä oli 1960-luvulla jo 330, ja yritys nousi nopeasti Suomen suurimmaksi eläinlääkkeiden valmistajaksi. Yhtiöllä oli kattavat tuote-esittelijämiehistöt Suomen ohella Ruotsissa, jossa se ensimmäisenä suomalaisena lääkeyrityksenä rekisteröi tuotteitaan. Vuosien saatossa Lääke Oy kävi läpi useita organisaatiomuutoksia ja toimi myös nimillä Farmos ja Lääkefarmos. Tänä päivänä yritys on osa Orion Pharman Turun toimintayksikköä, joka työllistää 550 henkeä ja on Pohjoismaiden eläinlääketeollisuuden ykkönen.

Suomalaisen lääketeollisuuden merkittävin vientituote, hormonikierukka, syntyi sekin Turun seudulla. Alkujaan Leiraksen tuotetta, Mirenaa, valmistetaan yhä Turussa, nykyään Bayer Schering Pharman ostoskeskuksen ko-koisessa tuotantolaitoksessa. Mirenaa myydään 680 mil-joonan euron edestä vuodessa, ja vientivolyymi on puolet koko Suomen lääkeviennistä. Vaikka tuote on ollut mark-kinoilla jo yli 20 vuotta, myyntiluvut kasvavat vuosi vuo-delta. Vuonna 2013 myyntiluvan saaneen uuden, nuorille synnyttämättömille naisille soveltuvan hormonikierukan povataan seuraavan Mirenan jalanjäljissä.

Turussa kehitetyn Mirenan vienti vastaa puolta Suomen lääkeviennistä.

53

Apteekin henkilökuntaa offisiinissa 1907. Todennäköisesti kyseessä on Kauppatorin Apteekki. Kuva: Turun museokeskus.

54

Varsinaissuomalainen lääkekehitys on aivan maailman kärjessä. Vuoden 2013 aikana lähes viisi prosenttia Eu-roopassa ja USA:ssa myyntiluvan saaneista uusista lääk-keistä kehitettiin Turussa. Menestyksen mallin takana ovat pitkä lääkekehityksen perinne, akateeminen tutki-mus, innovaatiokyky ja yritysten kasvuhakuisuus. Samalla reseptillä tarina jatkuu edelleen.

Diagnostiikan innovaatioita ja lääke-tieteen supertähtiäFarmasian ohella Varsinais-Suomessa on parannettu myös diagnostiikkaa. Talousseuran sihteerin C. C. Böckerin ’konepaja ja valimo’ valmisti lämpömittareita ja muita lää-ketieteen työkaluja Turussa jo 1820-luvulla, kunnes Tu-run palo koitui sen kohtaloksi 1827.

Jorma Wallasvaaran Wallac käynnisti 1950-luvulla toi-mintansa erilaisten mittauslaitteiden avulla, mutta ryhtyi kehittämään luonnontieteelliseen tutkimukseen ja sairaa-la-maailmaan tarvittavia instrumentteja 1963. Nykyään 530 työntekijän Wallac kuuluu monikansalliseen Perkin-Elmeriin, ja se on yksi konsernin tärkeimmistä diagnostii-kan tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin toimi-pisteitä. Wallacin kehittämien seulojen tuloksena 50 lasta saatetaan tarvitsemaansa hoitoon joka päivä. Seudun tunnetuimpiin lääkealan tuotemerkkeihin kuuluu lisäksi turkulaisen Abacus Diagnostican sairaalabakteerien tes-tausjärjestelmä GenomEra.

Diagnostisten laitteiden ja menetelmien ohella seudulla valmistetaan myös laboratoriotestien avainkomponenteik-si tarkoitettuja diagnostiikkateollisuuden raaka-aineita. Turkulainen HyTest on tiettyjen immunologisten reagens-sien kuten sydänmerkkiaineiden sekä influenssavasta-ai-neiden valmistajien markkinajohtaja, joka myy tuotteitaan diagnostiikka-alan yrityksille ja kansainvälisille tutkimus-ryhmille yli 40 maahan, kaikille kuudelle mantereelle.

Naiset pakkaavat Vim-pesuainetta Åströmin saippuatehtaalla. Kuva: Turun museokes-kus / Turun Sanomat.

55

Turun seudulla on Turun Akatemian ajoilta asti vaikuttanut useita kansainvälisestikin tunnettuja alansa huippunimiä, ja seudun yksityisten lääkäriasemien rooli on suuri. Kun David Beckhamin akillesjänne kaipasi operointia, tuli maailmankuulu jalkapalloilija Turkuun urheilukirurgi Saka-ri Oravan pöydälle. Mainetta niittänyt urheilulääketieteen konkari on suorittanut yli 20 000 leikkausta, ja hänellä on vastaanotot Turussa, Madridissa ja Roomassa sekä pitkä yhteistyöhistoria AC Milanin lääkäreiden kanssa.

Pekka Vallittu taas innostui hammaslääketieteestä toimi-essaan Mikkelissä kesätyönään postinkantajana. Eräänä

päivänä nuoru-kainen vieraili hammasteknikon laboratoriossa ja joutessaan selaili hammasteknikko- lehteä, jossa ker-rottiin Ruotsissa käytettävistä hiili-

kuiduista hammasproteesien vahvikkeina. Vallittu innostui oitis, sillä lennokinrakennusta harrastaneelle pojalle hiili-kuidut olivat tuttu materiaali. Opiskellessaan hammastek-nikoksi Vallitulle valkeni, ettei vahvikkeita juurikaan ole, jo-ten hän rupesi itse kehittämään niitä. Nyt Turun yliopiston hammaslääketieteen gurun portfolioon kuuluu noin 20 patentoitua keksintöä ja yli 400 julkaisua. Innovatiivises-ta työstään palkitun mestarin viimeisimpiä keksintöjä on hammasrestaurointeihin soveltuva kuitulujitteinen kompo-siitti. Stick Tech myy näitä everStick-nimisiä tuotteita jo yli 40 maassa. Vallitun johtama tutkimusryhmä on kehittänyt myös maailmalla ainutlaatuisen lasikuituvahvisteisen bio-komposiitin, josta voidaan valmistaa kalloimplantteja eli pääkallon paikkaukseen tarkoitettuja proteeseja.

Saippua- ja puhdistusainepakkauksia: Lux, Vim, Valo, Sunlight, Olva, Åströmin parranajovoide. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

Tervettä kemiaa ja syötävän hyvää tuotekehitystäTerveyttä edistäviä tuotteita valmistetaan paitsi lääke-kaappiin myös kylpyhuoneeseen ja keittiöön. Edward Åströmin vuonna 1886 perustama Turun Saippua tuotti teknokemian tehtaassaan mm. hammastahnoja, kosme-tiikkaa ja pesuaineita yli sata vuotta, parhaimmillaan myös Ruotsin markkinoille. Lääke Oy:stä muodostunut Farmos tuotti 1950–1960-luvuilla pesujauheita, desinfektioainei-ta, sidetarpeita sekä aerosol-tuotteita – hyvinvointialan tuotteita nekin.

Turkulainen diagnostiikka- osaaminen on maailmankuulua.

56

Kun ennen ruoan aiheuttamia ongelmia hoidettiin lääk-kein, nyt ksylitolipurukumin ja Benecolin tapaiset elintar-vikkeet tarjoavat herkkuja ja hyvinvointia yhdessä paketis-sa. Ksylitolin hammaslääketieteellinen merkitys löydettiin Turussa vuonna 1970, ja Hellaksen Xylitol-Jenkki-puru-

kumit lanseerat-tiin Suomessa sekä Yhdysval-loissa viisi vuot-ta myöhemmin. Tutkimus kerral-laan ja pikkuhil-jaa eri maiden hammaslääkä-riliitot alkoivat

antaa suosituksia ksylitolin käyttöön, ja niin varsinais-suomalaiset purukumit yleistyivät ympäri maailmaa. Tut-kimusten mukaan täysksylitolipurukumi ehkäisee tehok-

kaasti myös lasten korvatulehduksia. Nyt ”fiksu tapa” on Suomessa tuttu jo päiväkoteja myöten, ja Cloetta jatkaa Hellaksen (myöhemmin Leafin) työtä ksylitolitiedotuksen ja -tuotteiden osalta.

Raision kolesterolia alentavan Benecol-innovaation julkis-taminen 1995 herätti oitis kansainvälisen kiinnostuksen. Benecolin vaikuttavan ainesosan, kasvistanoliesterin teho ja turvallisuus on todennettu yli 50 julkaistussa kliinises-sä tutkimuksessa, ja vuonna 2009 maineikas European Journal of Clinical Nutrition -tiedelehti valitsi sen ravitse-musinnovaatioiden top kymmenen joukkoon. Parhaillaan Benecol-elintarvikkeet alentavat käyttäjien kolesterolia jo yli 30 maassa, viidessä maanosassa. Xylitol- ja Be-necol-tuotteet ovat priimaesimerkkejä siitä, miten huip-puosaaminen valjastetaan tutkimuksen, tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin kautta kansainväliseksi me-nestystarinaksi.

Xylitol- ja Benecol- tuotteet edustavat varsinaissuomalaista osaamista parhaimmillaan.

Hellaksen Xylitol Jenkki -mainos vuodelta 1975. Kuva: Cloetta.

57

Teknologia, Turku Science Park ja biopankki siivittä-vät alaa tulevaisuudessaTurku Science Parkin BioTurku on Suomen bioalan yritys-ten suunnannäyttäjä ja tihein keskittymä. Erityisen vahvaa ammattitaito on lääketeollisuuden ja diagnostiikan puo-lella, ja suurimmat sovellusalueet ovat hormonaaliset sai-raudet, syöpä, infektiotaudit ja keskushermostosairaudet. Tiedepuisto lisää poikkitieteellisyyttä ja tuo synergiaetuja, ja osaaminen kattaa koko ketjun koulutuksesta tutkimuk-seen, tuotekehitykseen ja tuotantoon. Yrityshautomotoi-minta tukee pienempiäkin toimijoita, ja seudun logistinen ketju toimii moitteettomasti.

ICT- ja teknologiaosaaminen ovat avainasemassa uusien hyvinvointialan tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Salolainen Evondos kehittää ja tuottaa parhaillaan inter-

aktiivisia, automaattisesti toimivia etähoitojärjestelmiä ensisijaisesti iäkkäiden kotihoitoon. Laite muistuttaa lääk-keen otosta, annostelee lääkkeet sekä tiedustelee asiak-kaan vointia. Niin ikään Salossa toimivan Hygion otsoni-kaappi taas raikastaa esineet ja vaatteet luomalla ilmasta otsonia, joka tappaa mikrobit ja bakteerit. Keksinnölle on kysyntää mm. urheilupuolella ja hoiva-alalla.

Turun yliopiston sekä Varsinais-Suomen, Sata-kunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien yhdessä pe-rustama Auria Biopankki mahdollistaa uudenlais-ta tutkimusta ja tuotekehitystä etenkin syöpä-, diabetes- sekä sydän- ja verisuonitautien saralla. BonAlive Biomaterialsin bioaktiivisen lasin maailmanvalloitus on kovassa käynnissä, sillä useista kilpailijoista huo-limatta Turussa kehitetty materiaali on ainoa, joka sekä estää bakteerin kasvun että tuottaa uutta luuta. Biomateriaaliosaaminen ylipäätään, kallonpaikkausaineis- ta hammasrestaurointikomposiitteihin, avaa Turun seudulle useita kansainvälisen menestyksen mahdollisuuksia.

Bioaktiivista lasia käytetään muun muassa luupuutosten korvaamisessa. Kuva: BonAlive Biomaterials Ltd.

58

KOREA KATTAUS ELINTARVIKE- OSAAMISTA

KOREA KATTAUS ELINTARVIKE- OSAAMISTA

Makkaranvalmistusta Raunistulan Lonttisissa 1930. Kuva: Turun museokeskus / H. Attila.

arsinais-Suomi tunnetaan Suomen vilja-aittana, mutta meri, kaupankäynti, tut-kimus ja tuotekehitys ovat vaikuttaneet ruokakulttuuriin ja elintarvikealaan merkittä-västi. Ajan saatossa raaka-aineet on viety laboratorioon ja ruoan jalostuksesta on tullut kemiaa. Tuloksena on syntynyt Benecolin ja Xylitol-purukumin kaltaisia funktio-naalisia elintarvikkeita sekä korkeatasoisia elintarviketurvallisuutta korostavia tuotan-tomenetelmiä esimerkiksi lastenruokapuolelle. Globalisaatio lisää oman mausteensa toimintaan.

Mutta tieto ei lisäänny ainoastaan ammattilaisten keskuudessa. Kuluttajat ovat päivä päivältä kiinnostuneempia ruoan alkuperästä sekä tuotteiden sisällöistä ja osaavat vaatia ruoaltaan paljon. Siksi myös luomu- ja lähiruoka niittävät suosiota, ja entistä yksinkertaisemman ja puhtaamman ruoan arvo korostuu. Hyvä niin – hyvää ruokaa on pitkään tuotettu sekä perinteisillä että upouusilla menetelmillä, ja nykyaikaista tietotaitoa valjastetaan parhaillaan kautta maakunnan tuottamaan entistä laaduk-kaampia herkkuja.

Turussa ruokaa on kaupattu siitä lähtien, kun kalastajat ja viljelijät kokoontuivat saa-liineen ja satoineen joen varrelle ja torille. Kauppalaivat palasivat satamiin muka-naan mausteita, sokeria ja eksoottisia makuja, jotka kulkeutuivat maakunnan kautta muualle Suomeen. Huhtamäki, Felix, Raisio, Ipnos, Marli, Jalostaja, Hellas, Leaf ja muut alan jätit täyttivät kauppojen hyllyt, Hesburger toi kerroshampurilaisen joka pitäjään, matkailijat suuntaavat maakunnan luomutiloille, ja Turun ravinto-lat yltävät Suomen parhaimmistoon vuosi toisensa jälkeen. Ei käy kiistäminen: alueen merkitys Suomen elintarviketeollisuudelle ja ruokakult-tuurille ylipäätään on merkittävä.

V

59

60

Luonnosta lautaselleMaanviljely juurtui Varsinais-Suomeen jo toista tuhat-ta vuotta sitten. Ilmastoltaan ja maaperältään seutu on alkutuotannolle maan parhaita. Turun Akatemian vuoksi Turussa on ollut useita koepuutarhoja, joissa ensimmäi-set lajijalostukset on tehty. Myös porvaristo kylvi puutar-hoihinsa kaukomailta tuotuja lajikkeita, jotka sittemmin

yleistyivät. 1700-luvulla Ruotsin kruunu kannusti tupakan viljelyyn ja tuotantoon, ja niinpä Turussa toimi vuosisadan lopulla kaksi erittäin suosittua tupakkamanufaktuuria. 1800-luvulla Ruotsin Gävlestä Turkuun rantautuneesta Rettigin tupakkatehtaasta kehittyi nopeasti Suomen suu-rin tupakkatehdas.

Tupakanlehtien lajittelua tupakkatehtaalla 1924. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

1800-luvun puolivälissä maatalouden painotus siirtyi lyp-sykarjaan, mutta alan koneellistuttua Varsinais-Suomen savimaiden sadot suurenivat. Työmies Juho Mäkelä uskoi vaimonsa kehittämään ruutunäkkileipään niin, että ava-si vuonna 1904 leipomoliikkeen ja heittäytyi yrittäjäksi. Kahdeksan vuotta myöhemmin paikallinen tehtailija osti leipomon, nimesi sen Leipätehdas Ipnokseksi ja legen-daarisen leivän Mensaksi. Tämä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun leivälle annettiin tuotemerkki. Näkkileivän suosio kasvoi ja tuotantoa laajennettiin. Nykymarketeista ruutunäkkäri löytyy nimellä Vaasan Pieni Pyöreä Kumina.

Raisio-yhtymän tarina alkoi mylly-yhtiö Oy Vehnä Ab:sta. Yhtiö perustettiin vuonna 1939 jauhamaan osakkaiden-sa viljaa ja markkinoimaan myllyn jauhoja, mutta sota ja säännöstely toivat mutkia matkaan. Vuonna 1950 yrityk-sen naapuriin tuli öljytehdas Oy Kasviöljy – Växtolje Ab, jonka ansiosta rypsinviljely levisi Suomeen. Yritykset teki-vät yhteistyötä ja lopulta yhdistyivät Raisio Oy:ksi vuonna 1987. Margariinitehdas alkoi jalostaa kasviöljystä levitet-tä, ja vuoden 1995 Benecol-innovaation julkistamisen jäl-keen Raisiosta innostuttiin myös kansainvälisesti. Koles- terolia alentavien tuotteiden voittokulku jatkuu: Benecol-merkkisiä elintarvikkeita myydään jo yli 30 maassa. Rai-sion tuotekehitys on alan huippua, sillä levitteet, jogurtit ja muut Benecol-elintarvikkeet kehitetään aina paikallisiin ruokatottumuksiin sopiviksi.

Teollistumisen myötä maito- ja lihatalouskin siirtyi teh-taisiin. Lounais-Suomen Osuusteurastamo perustettiin 1913, ja makkaranvalmistus käynnistyi 1915. Kun tuo-tevalikoima laajeni eineksiin ja säilykkeisiin 1930-luvulla, LSO:sta tuli maan suurin lihaliike. Nykyään yritys kuuluu HKScanin historiaan, mutta sen kuuluisimpia tuotteita, Popsi-nakkeja, nautitaan kautta Suomen edelleen.

Vaikeina aikoina, kun sato on ollut niukkaa tai tulipalo tehnyt tuhojaan, pelastus on löytynyt mereltä. Kalastuk-

Kalakauppias punnitsemassa kaloja Kauppa- torilla 1930-luvulla. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

Makeistehdas Seres 1930-luvulla. Kuva: Turun museokeskus / Mauno Mannelin.

61

62

eettistä tuotantoa on jo runsaasti. Onpa Loimaan Heikki-län tila valittu WWF:n ja MTK:n toimesta Suomen ympä-ristöystävällisimmäksi tilaksi (2010).

Makeita menestystarinoitaKahvin, teen ja kaakaon yleistyessä sokerin käyttö Suomessa lisääntyi 1700-luvulla, ja ensimmäinen so-keritehdas, Turun sokeritehdas, perustettiin Turkuun 1750-luvulla. Vuosisata myöhemmin Aurajoen itärannalle pystytetty Auran sokeritehdas kehittyi 1800-luvun aikana Turun suurimmaksi tehtaaksi, ja vuonna 1913 laitos tuotti jopa 23 % Suomen sokerista. Ensimmäinen juurikasso-keritehdas oli Salon sokeritehdas, joka aloitti uotannon vuonna 1920. Sokeria tuotettiin myös Naantalissa, jonne Oy Juurikassokeri avasi tehtaan 1953.

Turun seudun tehtaissa on valmistettu makeisia lähes vuosisadan ajan. Ensimmäinen asialle vihkiytynyt laitos oli Hellaksen tehdas, jossa rattaat pyörähtivät käyntiin vuonna 1916. Tehtaan tunnetuimpia alkuperäisiä tuottei-ta olivat Ruusu-suklaa, Figarol-pastillit sekä yhä myynnis-sä olevat Jenkki-purukumi ja juuri paluun tehnyt HopeaToffee. Seudun nimekkäimmän makeisen, Sisu-pastillin, kehitti ke-misti Juho Ponkamo lisäämällä arabiku-mia ja varjeltua Sisu-aromia lakritsiin voimak-kaiden höyryjen lomassa asuntonsa kellarissa vuonna 1927. Kun makeistehdas Seres toi pastillin markkinoille vuonna 1928, tuli Sisusta välittömästi sensaatio. Samana

sen perinne näkyy kadunkulkijalle Turun saaristolais- ja silakkamarkkinoina, mutta kalanpyynnistä ja -jalostuk-sesta on kasvanut Varsinais-Suomessa myös merkittävää teollisuutta. Uudenkaupungin Suukarin sataman kautta kulkee vuosittain noin 35 miljoonaa kiloa kalaa, ja se on yksi Suomen tärkeimmistä silakkasatamista. Samas-sa kaupungissa toimivat myös elintarviketeollisuuteen, suurkeittiöille ja kalatukkuihin kalaa jalostava Kalaset Oy

yli 8 miljoonan euron liikevaih-dollaan (2012) sekä luonnon-kalan ja muiden laadukka iden tuoretuotteiden välitykseen ja j a l o s t ukseen

erikoistunut, mm. Sveitsiin, Ranskaan sekä Viroon vien-tiä harjoittava Kalarannan Vihannes yli 6 miljoonan euron liikevaihdollaan (2012). Martin Kala ja Vihannes, joka tunnetaan lipeäkalastaan, on toiminut Turun seudulla 1950-luvulta lähtien. Suosikkituotteensa lisäksi se on erikoistunut toimittamaan silakkafileitä Suomen johtavil-le jalostajille, keskusliikkeille, tukuille ja vähittäiskaupoille sekä kanadansiikaa savustamoihin. Jalostaja ja Felix-Abba taas ovat sillibisneksen suurnimiä.

Varsinais-Suomen seudut tukevat tuotannollaan toisiaan, mikä näkyy erityisesti elintarvikealalla. Loimaan ja Salon seuduilla maatalous on edelleen vahvaa, ja Turun alueella alan tutkimus ja tuotekehitys näyttävät mallia maailmal-le. Perinteisen ja uuden yhteiselo tuottaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös pellolla, esimerkiksi Rainingon ti-lalla Liedossa, jossa luomukvinoakasvin viljely aloitettiin vuonna 2009 ensimmäisenä Suomessa. Luomu- ja lä-hiruoan suosio länsimaissa avaa uusia mahdollisuuksia puhtaasta luonnosta tunnetulle Suomelle sekä sijainnil-taan oivalliselle Varsinais-Suomelle, jossa ekologista ja

Varsinais-Suomen seudut tukevat tuotannollaan toisiaan erityisesti elintarvikealalla.

Makeisia on tehty Turun seudun tehtaissa jo melkein vuosisadan ajan.

Suomen Sokeri Oy:n Auran sokeritehdas 1930-luvulla. Kuva: Turun museokeskus / Mauno Mannelin.

64

Sisu-pastilleja pakataan Sereksen makeistehtaalla 1930-luvulla. Kuva: Turun museokeskus / Mauno Mannelin.

vuonna se voitti kultaa Liègen kansainvälisillä elintarvike-messuilla, ja siitä lähtien pastillirasiaa on koristanut mitalin kuva.

Kokkolalainen makeistehdas Huhtamäki osti Hellaksen vuonna 1931 ja laajensi elintarvikealan osaamistaan Tu-run seudulla yritys ja yksikkö kerrallaan. Hellaksen ohella Jalostaja, Ipnos, Leiras ja Marli kaikki kuuluivat Huhta-mäkeen. Suuryritys on historiansa aikana tehnyt niin lääkkeitä kuin makeisia, mutta nykyään se on erikois-tunut nimenomaan kuluttajapakkauksien valmistukseen. Huhtamäki-Hellaksen toimittua hetken Hellas sulautettiin osaksi elintarvikejättiä, ja vuonna 1983 yrityksen makeis-toimiala ristittiin Leafiksi.

Joulumakeiseksi vakiintunut Leafin Budapest on Suomen pisimpään yhtäjaksoisessa tuotannossa ollut makeinen.

Alkuperäiseen Ipnoksen tehtaalla kehiteltyyn reseptiin kuului tujaus rommia, hieman mantelia sekä leipätehtaan perintönä vohvelinmuruja. Menestynein makeistehtaan tuote on varmasti Jenkki-purukumi, joka syntyi Huhtamä-ki-Hellas-aikana 1950-luvulla. Purkan todellinen voitto-kulku lähti ksylitolista, jota on käytetty purukumien pää-makeuttajana vuodesta 1987. Xylitol-tuotteiden tarinaa jatkaa tänä päivänä Cloetta.

Seudun uusimpiin karamellikeisareihin kuuluu Leafin en-tisten työntekijöiden perustama Karkkimaailma, joka suo-sii nimenomaan kotimaisia raaka-aineita. Yritys valmistaa hedelmä- ja salmiakki-irtomakeisia omalla tuotemerkillä sekä private label- ja lisenssimarkkinoille.

65

valmistetusta purkkihernesopasta tuli kertaheitolla suur-menestys. Hernerokkaa on reilun 60 vuoden aikana purkitettu yli 300 miljoonaa tölkkiä, ja ravintolakriitikotkin ovat valinneet sen Suomen parhaaksi einekseksi (2013). 1900-luvun puolessa välissä Jalostaja ryhtyi kehittele-mään lastenruokaa yhdessä lastenlääkäreiden kanssa. Piltti-sarja lanseerattiin vuonna 1961 ohjeella ”avataan lusikalla”. Tuotteesta ja sen iskulauseesta tuli niin tun-nettuja, että Ruotsista lähetetty kirje, jonka osoitteeksi oli merkitty ”Piltti, Avataan lusikalla, Finland” löysi ongelmitta vastaanottajansa.

Säilykepuolella merkittävä paikallinen toimija on ollut myös Felix Abba (nyk. Orkla Foods), jonka varsinaissuomalai-nen tarina alkoi alun perin Sauvossa toimineen Marco

Herkkuja purkissaJalostaja aloitti vuonna 1936 puutarhatuotteiden valmis-tajana, mutta toiminta laajeni pikkuhiljaa elintarvikkeisiin, kun se liitettiin osaksi Huhtamäkeä kuusi vuotta myö-hemmin. Ensimmäiset säilykkeet olivat vihanneksia, jot-ka ilmestyivät myyntiin vuonna 1948. Pian purkitettiin jo kalaa, ja suomalaiset puristivat makkaroilleen sitä ainoaa ja oikeaa Turun Sinappia. Ilmoitus sinapin tuotannon siir-tymisestä Ruotsiin 2002 nosti suomalaiset barrikadeille, sillä kuten sinappimainoksessa sanottiin: ”Kahta en vaih-da. Toinen on Turun Sinappi ja toinen on…”

Jalostajan stroganoff, tilliliha, lihapullat ja hernekeitto saapuivat kauppoihin vuonna 1952. Turun Artukaisissa

Jalostajan hernekeittopurkin etiketti 1960-luvulta. Kuva: Jalostaja.

66

California -vihannessäilykeyrityksen ostosta 1980-luvulla. Yritys kahmaisi haaviinsa vuonna 1996 Turun Kalan, pari vuotta myöhemmin alkujaan Jalostajan tuotteen Ahti-sillit sekä vuonna 2012 rymättyläläisen Boyfoodin. Ensi ker-ralla, kun käyt kesäiseen ruokapöytään, pidä tämä mie-lessä: mitä todennäköisimmin eteesi katetut sillit ja var-haisperunat on nostettu Varsinais-Suomesta.

Kippis juomateollisuudelleOlut on maistunut suomalaisille kautta historian. Turun linnassa olutta valmistettiin suuria määriä, sillä varus-väen päiväannokseen sitä kuului 1500-luvulla jopa 11 litraa! Linnan lisäksi kartanoissa oli usein omat panimo-tilat. Tiedetään, että esimerkiksi Kankaisten kartanosta lähetettiin 50 tynnyriä olutta Tukholmaan Juhana Hert-tualle 1570-luvulla, ja kartanon kirjoissa on mainintoja, että kauppalaivat kuskasivat tilan omaa olutta Saksaan

saakka. Varsinainen panimoteollisuus alkoi Suomessa 1600-luvulla, kun kaupungit velvoitettiin perustamaan panimotaloja ja vuokraamaan niitä porvareille.

Vuoteen 1870 mennessä Turkuun oli perustettu kolme panimoa, mutta niidenkään kapasiteetti ei sammuttanut varsinaissuomalaisten janoa. Sanomia Turusta -lehti ker-too vuonna 1882: ”Oluen nauttiminen Turussa mahtaa olla hyvin suuri, sillä kaupunkimme kolme oluttehdasta, jotka keittävät jotenkin paljon olutta, eivät voi täyttää tar-vetta. Siitä syystä tuodaan kaupunkiin olutta muualta niin kuin Raumalta, ei ainoastaan laivalla vaan vielä maitse-kin.” Pian kaupunki sai Auran panimosta neljännen olut-laitoksen.

Vaikka Suomi ei viinimaa olekaan, valkoherukoista on val-mistettu kotimaista kuohuviiniä jo 1800-luvulta saakka. Anders Nordfors pystytti 1867 Turkuun viini- ja likööriteh-

Nordfors Oy:n viini-tehdas 1940-luvun lopulla. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

67

taan, mutta kieltolain aikana tuotanto siirtyi luonnollisesti alkoholittomiin juomiin kuten mehuihin. Huhtamäki hank-ki 1946 helsinkiläisen viinitehdas Marvin itselleen, siirsi laitoksen toiminnan Turkuun ja muutti yrityksen nimeksi Marjaviini- ja likööritehdas Marli Oy. Huhtamäki liitti toi-mintoihin myös Nordforsin tehtaan vuonna 1954. Marlin ykköstuote on vuonna 1953 ensimmäistä kertaa korkattu Elysée-viini, joka kuuluu yhä Suomen myydyimpiin kup-liviin.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas aloitti Fazerin vanhassa munaporaamossa perinteisen limonadituotannon vuonna 1995. Yrityksen toiminta-ajatus perustuu laatutuotteisiin ja perinteisiin juomateollisuuden mielikuviin. Kiitos innos-tuneen henkilökunnan Suomen neljänneksi suurin pani-mo ja suurin pienpanimo on laajentanut tuotevalikoimaan-sa ja valmistaa nyt myös Kukko-oluita, Oiva-siidereitä ja Into-lonkeroita. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on palkittu yrittäjäpalkinnolla (2010) sekä lukuisilla tuotekohtaisilla ansioilla. Vuonna 2007 perustettu Vakka-Suomen Pani-mo jatkaa Uudenkaupungin pitkiä oluenpanon perinteitä. Yritys panostaa erikoisoluisiin, ja sen tuotteita on palkittu useissa kisoissa, kahdesti myös ainoana suomalaisena panimona Münchenissä järjestetyssä European Beer Star -olutkilpailussa.

Varsinais-Suomessa juomateollisuuden piiriin kuuluu useita viinitiloja sekä yli 20 pientä mehujen valmistajaa. Kaarinalaisen Biofermenkin kertomus alkaa autotalliin sijoitetusta mehupuristamosta, Piispanristin mehuase-masta. Yliopiston probiootti-, marja- ja makututkimuksen kanssa tehdyn tiiviin yhteistyön sekä valmistustekniikan kehittämisen kautta syntyivät probioottiset kauravalmis-teet, jogurttia muistuttavat maidottomat Yosa-kauratuot-teet. Biofermen tuotteiden suosio puhuu erikoistumisen sekä ekologisuuden ja eettisen tuotannon puolesta.

Suomalaisen ruokakulttuurin asiallaKuten arvata saattaa, monet ruokatrendit ovat saapu-neet Suomeen Varsinais-Suomen kautta. Saksalaisten hansakauppiaiden kautta makkaranvalmistus rantautui Turkuun, josta se levisi koko maahan. Maakunta näytti muulle Suomelle mallia myös ruoan tarjoilun ja nauttimi-sen suhteen, kun tinaiset ja hopeiset ruokailuvälineet kul-keutuivat Turun linnan kautta kauemmaksi.

Turussa oli paljon krouveja jo 1700-luvulla, erään tiedon mukaan jopa krouvi per 121 asukasta. Jukka Virtasen kerrotaan tokaisseen ohjatessaan kaupunginteatterille Albatrossi ja Heiskanen -näytelmää Turussa: ”Tääl-lä on keskikaljabaareja enemmän kuin bussipysäkkejä!” Kahvilakulttuurin uskotaan levinneen Turkuun 1790-luvul-la, ja varsinainen ravintolakulttuuri alkoi kehittyä 1800-lu-vulla. Suomen vanhimpia ravintoloita oli 1848 jokirantaan Tuomiokirkon läheisyyteen avattu Pinella, joka ravitsee paikallisia vielä tänäänkin. Ruokakulttuurin edistämisen nimis-sä Turussa painettiin ensimmäinen suomenkielinen keittokirja vuon-na 1849. J. F. Granlundin teok-sen nimi vasta varsinainen suupala onkin: Kokki-Kirja elikkä Neuwoja tarpeellisempien Joka-aikasien ja Pito-ruokien Laitokseen, niin myös Monellai-siin leipomisiin ja juotawien panoin ynnä Tar-peellisia tietoja ruokien ja ruoka-aineiden kor-justa ja säästystä j. n. e.

Turussa kerrotaan olleen 1700-luvulla yksi krouvi 121 asukasta kohti.

68

Samppalinnan paviljonki ja ravintola 1870-luvulla. Kuva: Turun museokeskus.

69

Vireään ravintolakulttuuriin kytkeytyvät lisäksi Turun mo-net katugrillit. Niistä maineikkain on Naantalissa vaikut-tanut Kievarin grilli, josta alkoi Heikki ”Hese” Salmelan tarina vuonna 1966. Jonkin aikaa grilliä pyörittäneenä Salmela laajensi Turkuun ja avasi Puutorille Hesburger-grillin 1970-luvulla. Ensimmäisen Hesburger-ravintolan avajaisia vietettiin Turun Hansa-korttelissa vuonna 1980. Nyt hampurilaisketjun myynti lähentelee vuosittain 260 miljoonaa euroa, yritys työllistää 6 000 henkeä, ja He-sejä on Suomessa jo 278 sekä ulkomailla 125 (2013). Toiminta ulottuu bioalallekin, sillä yritys tuottaa käyttä-mästään kasviöljystä biopolttoainetta hyödynnettäväksi mm. tytäryhtiönsä logistiikkakeskuksen lämmittämiseen. Tulevaisuudessa ketju pyrkii valmistamaan kasviöljystä myös turbiinikäyttöön soveltuvaa biodieseliä sähköener- gian tuottamiseen. Salmela-Yhtiöiden kansainvälinen tytär- yritys Clewer kehittää ja tuottaa vedenpuhdistustekno-logiaa, jota hyödynnetään mm. Hese Autopesuloissa.

Hyvän ruoan asialla on monta kokkiaMaapallon väestön lisääntyessä elintarvikealakin luon-nollisesti kasvaa. Varsinais-Suomessa ala on aina koettu tuottavaksi, ja siksi koulutukseen ja tutkimukseen panos-tetaan erityisesti. Elintarviketurvallisuus ja ruoan puhtaus ovat nousevia trendejä ja vahvistavat seudun kilpailuky-kyä. Esimerkiksi funktionaalisten elintarvikkeiden kehitys ja tuotanto sekä lastenruokaosaaminen ovat Turun seu-dulla maailman huipputasoa jo nyt.

Vaikka globalisaatio jyllää, suuntautuminen luomu- sekä lähiruokapuolelle avaa uusia mahdollisuuksia. Monipuo-lista alkutuotantoa tukevat ne noin 300 pk-yritystä, jotka jalostavat elintarvikkeita alueella. Vahvan leipomo-, liha- ja

kalanjalostustoiminnan rinnalla marjojen, hedelmien ja vi-hannesten jalostus on alueella hyvin kehittynyttä. Hallitseva ala näkyy Varsinais-Suomen oppilaitoksissa. Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitos on tärkeä paitsi koulutuksen myös tuotekehityksen suh-teen. Laitos tekee paljon yhteistyötä seudun yritysten sekä muiden oppilaitosten kanssa. Erityistä opetuksessa on painotus mm. molekulaariseen biotekniikkaan sekä tuotantoprosesseihin. Yliopiston erillislaitos Funktionaa-listen elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF) tuottaa uutta tietoa mm. elintarvikkeiden terveysvaikutuksista ja tekee merkittävää tutkimustyötä raaka-aineominaisuuk-sien suhteen. Tulokset vaikuttavat oleellisesti tuoteke-hitykseen ja laadunhallintaan. Niin ikään erillislaitoksena toimiva koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea toteuttaa seudulla ruokaketjun kehittämishankkeita. Åbo Akademin analyyttisen kemian laboratorio painottaa kemiallista ana-lysointia.

Turun ammattikorkeakoulun Prosessi- ja materiaalitek-niikka valmistaa insinöörejä biotekniikkaan ja elintarvike-alalle. Lukuisat ammattikorkeakoulut, ammatti-instituutit ja -opistot leipovat osaajia pelloille, maatiloille, ravintoloi-hin, koekeittiöihin ja muonituksiin sekä alan asiantunti-joiksi ja yrittäjiksi kautta maakunnan.

Elintarvikkeiden nimissä toimialarajoja ylitetään suuntaan jos toiseen. Pakkausteollisuus on keskeistä elintarvike-turvallisuuden kannalta, samoin logistiikka-alan kylmä-ketjuosaaminen ja nopeat yhteydet. Metalli- ja ICT-alat kehittävät laitteita ja tekniikoita niin pelloille, laboratorioi-hin kuin tehtaisiin hyvinvointialan ruokkiessa kehitystyötä. Ruoka liittyy oleellisesti myös matkailuun sekä kulttuu-rialaan. Alalla tapahtuu paljon, ja tutkimus sekä tekniikka muuttavat kenttää kaiken aikaa. Nopeista trendeistä huo-limatta varmaa on, että ruoka on aina ajankohtainen asia.

70

LUOVAA LIIKETOIMINTAA JA TAITEELLISTA TEOLLISUUTTA



Kupittaan Saven tuotteiden valmistusta 1930-luvulla. Kuva: Turun museokeskus / Mauno Mannelin.

71

uomen vanhin kaupunki on luonnollisesti toiminut vaikutteiden väylänä, sillä kiitos lähiyhteyden Tukholmaan ilmiöillä on ollut tapana rantautua juuri tänne. Kulttuuripiireissä kaupunki nähdään yhä undergroundin kehtona. Kulttuurin läsnäolosta ja keskeisestä merkityksestä kaupungille kertoo myös Turun valinta vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Upean kulttuuripääkaupunkivuoden jäljiltä kulttuu-riosaaminen, -tarjonta sekä -kysyntä ovat voimistuneet entisestään. Seudulla työskentelee luovilla aloilla parhaillaan 8 000 ihmistä 2 500 yrityksessä, ja alan liikevaihto on 1,3 miljardia euroa. Työpaikkojen ja yri-tysten määrä alalla on kasvanut muutamassa vuodessa 10 %. Elokuvateollisuus ja peliala kasvavat, suosittuja tapahtumia syntyy joka vuosi lisää, muotoilu taipuu alalle kuin alalle, arkkitehti- ja suunnittelutoimistot vakuuttavat osaamisellaan, ja vaihtoehtokulttuurikin voi hyvin. Turku on aina ollut ja tulee jatkossakin olemaan merkittävä luovan alan keskittymä.

Kulttuuri on enemmän kuin yksittäisiä taiteilijoita ja teoksia. Luovien alo-jen arvostuksesta seudulla kertovat paitsi merkittävät panostukset tiloihin, koulutukseen, tapahtumiin ja hankkeisiin, myös yleinen suhtautuminen koko alaan. Seudulla kulttuuria ei ole tavattu nähdä teollisuuden vastapainona vaan aisa-parina, sillä molemmat ruokkivat toisiaan. Luovan yhteistyön tulos näkyy niin Alvar Aallon rakennuksina ja pistekirjoitusta sisältävinä lääkepakkauksina kuin Vares-elokuvina ja tyylikkäiden Oras-hanojen muotoiluna.

S

72

Kuvin ja sanoinKeskiajalla taide palveli pitkälti kirkon tarkoituksia. Kul-turelli kattaus koostui kirkkorakennuksen kuvataiteesta, hengellisestä musiikista sekä uskonnollisista kirjoituksis-ta. Vaikka tematiikka oli vahvasti kristinuskon värittämää, kirkko toi taiteen kaikkien ulottuville asemaan tai varalli-suuteen katsomatta.

Suullisena perintönä näyttäytynyttä kansanrunoutta esiin-tyi jo esihistoriallisilla vuosituhansilla, mutta varsinaiset kirjalli-set tekstit ja teokset ilmestyivät Suomessa vasta keskiajalla. 1400-luvulla koottiin olemassa oleva lainsäädäntö yksiin kansiin ja syntyi Suomen vanhin lakikirja Codex Aboensis eli Turun käsikirjoitus, yksi maan tärkeimpiä ensiteoksia. Vuonna 1488 Lyypekissä painettiin ensimmäinen varta vasten Suomea varten painettu kirja, Missale Aboense eli Turun messukirja. Uskonnollisia tekstejä ruotsintanut Naantalin luostarin munkki Jöns Budde on maan ensim-

mäinen nimetty kirjailija, vaikka hänen tuotantonsa muo-dostui pääasiassa käännöksistä. Niin ikään 1400-luvulla seudulla kynäiltyä latinankielistä Pyhän Henrikin legen-daa pidetään Suomen historian vanhimpana teoksena.

Mutta entä suomenkielinen tuotanto? Siitä saamme kiit-tää kirjoitetun suomen kielen ja suomenkielisen kirjalli-suuden isää Mikael Agricolaa. Turun piispan kynästä syn-tyi yli toista tuhatta sivua suomenkielistä tekstiä, mukaan lukien Abckiria (1543), Rucouskiria (1544) sekä Se Wsi Testamenti -käännös (1548). Ja siitä se sitten lähti, opus opukselta, Turun ja Suomen kirjallisuus.

Varsinaissuomalainen kirkkotaide heijasti eurooppalai-sen taiteen tyylisuuntia, milloin barokkia, milloin muoto-kuvamaalausta. Turkulaista Margareta Capsiaa pidetään Suomen ensimmäisenä naistaiteilijana sekä 1700-luvun alkupuolen taitavimpana suomalaisena kirkkotaiteilijana.

Ohjausta piirustukseen sai Turun Akatemian piirustus-salissa jo vuodesta 1707 lähtien. Vuonna 1830 Turun maalariammattikunnan perustama Turun Piirustuskoulu oli Suomen ensimmäinen varsinainen taideoppilaitos ja Euroopan ensimmäisiä sekä tytölle että pojille tarkoitet-tuja yleisiä taidekouluja. Koulun kuuluisimpiin oppilaisiin kuuluvat mm. arkkitehti Erik Bryggman, kuvanveistäjä ja taidemaalari Alpo Jaakola, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, taidemaalari Kaj Stenvall sekä kuvataiteilija Heikki Marila, Suomen historian suurimman taidepalkinnon saaja (Car-negie Art Award 2011). Piirustuskoulun perintöä pitää yllä Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia.

Maan kansainvälisesti tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin lu-keutuu ehdottomasti kaarinalainen Touko Laaksonen eli Tom of Finland. Taiteilijan homoeroottinen Kake-sarjaku-va, piirrostuotanto, valokuvat sekä Tom of Finland -yritys, -säätiö ja -vaatemallisto vaikuttivat merkittävästi länsimai-seen homokulttuuriin 1970-luvulta lähtien. Kiistanalaises-

Ensimmäinen aukeama Mikael Agricolan Abckirian vuoden 1543 painoksen näköispainoksessa. Kuva: Turun museokeskus / Pekka Välimäki.

73

Wäinö Aaltonen veistää Rovaniemen sankaripatsasta 1954. Kuva: Turun museo-keskus / Wäinö Aaltosen valokuva-arkisto / H. Seppänen.

74

ta taiteilijasta on kirjoitettu kirjoja ja tehty elokuvia, joista uusin valmistuu vuonna 2015. Saman vuoden Venetsian biennaalissa suomalaista kuvataidetta edustaa varsinais-suomalainen taiteilijakaksikko Patrik Söderlund ja Visa Suonpää eli IC-98. Kirjailijoita alue on aina inspiroinut, genreen katsomatta. Kukapa ei Suomessa olisi kuullut yksityisetsivä Jussi Va-reksesta tai käännellyt Alastalon salissa -teosta kä-sissään? Parhaillaan suomalaista lukijakansaa viihdyttävät runoilija Heli Laaksonen, nuortenkirjailija Seita Vuorela, tietokirjailija Esko Valtaoja, sarjakuvataiteilija Jussi ”Juba” Tuomola, dekkarikirjailija Reijo Mäki ja palkittu nuori kir-jailija Leena Parkkinen. Kirjallisuuden arvostuksesta seu-

dulla kertovat myös Suomen ensimmäinen kirjastoauto (1961), alan jokasyksyinen suurtapahtuma Turun kan-sainväliset Kirjamessut sekä upea vastauudistettu Turun kirjasto, joka yltää yli miljoonalla vuosikävijällään Suomen suositummaksi kirjastoksi (2013).

Turun paloon 1827 saakka Turun seutu oli myös maan lehdistön keskus. Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo (1771) oli ensimmäinen Suomessa ilmestynyt sanomalehti. Sen nimi lyhentyi puhekielessä Åbo Tid-ningariksi, ja kahdeksansivuinen lehti muistutti ulko-muodoltaan enemmän kirjaa. Lehti lakkasi ilmestymästä 1861, kun lukijat valitsivat suosikikseen Åbo Under-rättelserin, vuodesta 1824 ilmestyneen paikallisen

Kirjastoauto Pikisaaressa 1961. Kuva: Turun kaupunginkirjasto.

75

kilpailijan. Åbo Underrättelseriä luetaan yhä Turun seu-dulla, ja lehti on siten maan vanhin yhä ilmestyvä sano-malehti. Suomenkieliset Tieto-Sanomat (1776) taas oli maan ensimmäinen suomenkielinen lehti, mutta talonpojille suunnatun julkaisun tarina jäi lyhyeksi, sillä lu-kutaito pääkohderyhmässä oli heikkoa ja suomenkielisiä toimittajia oli niukasti. Myös Nya Tag -nimellä aloittanut Uudenkaupungin Sanomat (1890) kuuluu Suomen vanhimpiin lehtiin.

Kuvan ja tekstin sinfoniasta kertonee myös turkulaisen painoalan menestys. Pohjoismaiden ensimmäinen paino-talo, Turun Akatemian kirjapaino (myöhemmin Frenckellin Kirjapaino), perustettiin vuonna 1642, ja siellä painet-tiin mm. Suomen ensimmäiset sanomalehdet (1771), suomenkieliset sanomalehdet (1776), aikakauslehdet (1782) sekä setelit (1812). Hansaprintin historia taas alkaa siitä, mistä Turun Sanomienkin, vuodesta 1905. Yritys painoi 40 vuotta puhelinluetteloita niin Suomeen kuin ulkomaillekin sekä vastasi Nokian ohjekirjojen pai-natuksista. Parhaimmillaan yrityksen liikevaihto hipoi 200 miljoonaa, ja Hansaprint on edelleen Pohjoismaiden johtavia painotaloja. Muita alan huippuja ovat mm. lää-kepakkauksien braille-kirjoituksesta tunnettu painotalo Jaakkoo-Taara sekä elintarvike- ja teknokemiatuotteiden etiketteihin erikoistunut Turun Offsetpaino.

Rakennustaiteen ja muotoilun juhlaaKeskiaikainen rakennustaide kiteytyi kivikirkkoihin, joista merkittävimmäksi nousee 1300-luvun vaihteen aikoihin valmistunut Turun tuomiokirkko, maan ainoa keskiaikai-nen basilika. Asuinrakennuksista merkittävimpiä ovat kar-tanot, joista pääosin luonnonkivistä muuraamalla raken-nettu Kuitian kivilinna Lemlahden saarella (nyk. Parainen)

on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Vaikka Kuitia on mainittu asuinkartanona jo 1400-luvun alussa, kivilinnan rakentaminen aloitettiin oletettavasti 1480-luvulla valta-neuvos Joachim Flemingin toimesta.

1500-luvulla alettiin kiinnittää enemmän huomiota maalli-seen arkkitehtuuriin ja sisustukseen. Silloin Turun linnas-sa ryhdyttiin viettämään loistokasta renessanssityylistä hovielämää, ainoana paikkana Suomessa. Ajan villityk-set saattoivat ajaa muodikkaimmat porvarit pahimmillaan henkilökohtaiseen konkurssiin. Saadakseen himotun kul-taja helmikoristeisen päähineen mietoislaisen aatelisen Agneta Ramin tiedetäänkin pantanneen tilansa Ravean kylässä! 1600-luvulla ruvettiin pystyttämään aateliskar-tanoita, kuten Louhisaaren kartanoa Askaisissa, joka tunnetaan parhaiten Suomen marsalkka C. G. E. Man-nerheimin synnyinkotina.

Aurajoen suulla sijaitsevaa Turun linnaa alettiin rakentaa 1280-luvulla. Kuva: Turun kaupunki / Suomen Ilmakuva Oy.

76

Turun seudun nimekkäin arkkitehti oli kiistatta Alvar Aal-to, joka asui kaupungissa vuosina 1927–1933. Aalto ehti suunnitella seudulle neljä merkittävää rakennusta, joista kansainvälisesti tunnetuin on Paimion parantola. Alan ammattilaisten ja opiskelijoiden keskuudessa ra-kennus on saavuttanut miltei pyhiinvaelluskohteen ase-man. Ylistetyn funktionalistin vaikutus ei tosin rajoittunut katukuvaan. Aalto kehitti turkulaisen huonekalutehtailija Otto Korhosen kanssa puun käsittelymenetelmiä ja tai-vutukseen perustuvaa muotoilua. Maailmalla kovaan mai-neeseen nousseet huonekalut tekivät Suomesta designin huippunimen. Aalto-jakkaran tapaiset sisustusklassikot

ovat kovassa huudossa vielä tänäänkin, ja Huonekaluteh-das Korhonen toimii Littoisissa yhä edelleen.

Samaan aikaan Aallon kanssa Turussa vaikutti myös toinen merkittävä funkkiksen edustaja, Erik Bryggman. Turun pii-rustuskoulun kasvatin kädenjälki oli Aaltoa hienostuneem-paa – hänen mielestään rakennuksen kuului sulautua miljööseen, ei pistää silmään. Turun 700-vuotisjuhlan mes-sualue vuonna 1929 oli Aallon ja Bryggmanin yhteistyön näyte. Bryggmanin vaikuttavimpana rakennuksena pidetään Turun hautausmaan Ylösnousemuskappelia, joka kuuluu aikansa eurooppalaiseen parhaimmistoon. Paimion paran-

Oy Huonekalu- ja Rakennustyötehdas Ab:n puusepät taivuttavat Alvar Aallon huonekalujen osia 1930-luvulla. Kuva: Turun museokeskus / Mauno Mannelin.

77

Ylösnousemuskappeli. Kuva: Timo Jakonen.

Barkerin tehtaan tuotteita. Kuva: Turun museokes-kus / Turun Sanomat.

tolan tapaan arkkitehtuurista kiinnostuneet sekä alaa opis-kelevat suosivat Ylösnousemuskappelia matkailukohteena.

Arkkitehtuurin saralla oppi on kulkenut sukupolvelta toisel-le. Bryggmanille työskennellyt Pekka Pitkänen ja Paimion parantolan korjauksia tehnyt Ola Laiho perustivat yhdessä Ilpo Raunion kanssa Arkkitehtitoimisto Pitkänen, Laiho & Raunion vuonna 1973. LPR Arkkitehdit, jossa Pitkäsen tilalle on sittemmin tullut Mikko Pulkkinen, on saanut liki 20 tunnustusta, ja toimiston tunnetuimpiin töihin kuuluvat mm. Eduskuntatalon laajennus (1978), Lounais-Suomen vankila (2007) sekä Helsingin Musiikkitalo palkittuine Aicon-tuoleineen (2011). Toinen kansainvälisesti mainet-ta niittänyt turkulainen on Arkkitehtitoimisto Sigge / Viiva Arkkitehtuuri, joka on suunnitellut mm. Hong Kongissa vuonna 2001 maailman parhaana rakennuksena palkitun Berliinin suurlähetystön.

Oli suunnittelu kuinka korkealuokkaista tahansa, raken-nukset vaativat valmistuakseen myös rakennuttajia. So-dan jälkeen muuttoaalto kaupunkeihin loi suurta asun-totarvetta, ja kysyntään vastaamaan Turussa perustettiin 1940-luvulla kaksi merkittävää rakennusliikettä: Raken-nusosakeyhtiö Hartelan edeltäjä Urakoitsijat Oy (1942) sekä Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy (1947). Vakiin-nutettuaan asemansa Suomessa Hartela alkoi 1970-lu-vulla rakentaa hotelleja, lomakyliä ja terveyskeskuksia mm. Lähi- ja Kaukoitään sekä Neuvostoliittoon. 1980-lu-vulla yrityksen vahvuudeksi nousivat suomalaiset sairaala-kohteet. 2000-luvulla Hartela Talotekniikka Oy:stä on tul-lut Suomen suurimpia vaativien taloteknisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen erikoistuneita yrityksiä. Tänä päivänä Hartela valmistaa koteja, liiketiloja, varas-toja, tuotantotiloja, kauppakeskuksia sekä logistiikka- keskuksia ja on toimittanut talotekniikkaa myös mm. Ve-näjän Kazanissa sijaitsevan 10 000 katsojapaikan moni-toimiareenaan sekä Turun uudistettuun kirjastoon.

78

maisten rakennusliikkeiden kärkikolmikkoon. Samoihin aikoihin Puolimatka perusti Suomen ensimmäisen ra-kennuselementtitehtaan Forssaan. Uudenlainen, valmii-siin elementteihin perustuva rakentaminen toi mukanaan useita merkittäviä kansainvälisiä hankkeita. Yritys myytiin Hankkijalle vuonna 1984 yhdellä Suomen taloushistorian suurimmista yksityishenkilöiden yrityskaupoista. Sittem-min yrityksen rakennustoiminta ja -suunnittelu on siirtynyt erinäisten vaiheiden kautta ruotsalaiselle NCC-yhtymälle.

Seudulla on kautta aikojen ollut useita design-vaikutta-jia. Teollistumisen aikana tekstiilialalla oli vakaa jalansija alueella. Barkerin tehtaalla oli useita vaatealan huippu-suunnittelijoita, ja se työllisti parhaillaan jopa 1 250 hen-

Työntekijät pakkaavat ja mankeloivat kankaita Barkerin tehtaan kankaiden viimeistelysalissa 1900-luvun ensim- mäisellä vuosikymmenellä. Hattupäinen työnjohtaja seuraa taustalla. Kuva: Turun museokeskus / C. J. Schoultz.

Puolimatkan tunnetuimpia kohteita Suomessa ovat mm. Helsingin Malminkartanon lähiö sekä Vantaan Kaivokse-lan ja Myyrmäen lähiöt ja Tiedekeskus Heureka. Yritys sai alkunsa, kun rakennusmestari Armas Puolimatka teki sopimuksen ensimmäisestä omasta urakastaan, Uuden-kaupungin telakalle rakennettavasta levyhallista, salassa työnantajaltaan. Patterinhaan kaupunginosan rakentami-nen Turussa 1950-luvulla avasi yrityksen ovet alueraken-tamiselle, ja pikkuhiljaa Puolimatkan toiminta levisi koko Etelä- ja Keski-Suomen alueelle. Yritys aloitti teollisen rakennustoiminnan ensimmäisenä Suomessa (1963), vuotta myöhemmin myös suunnittelutoiminnan. Vuonna 1967 Armas Puolimatka sai vuorineuvoksen arvonimen, ja vuosikymmenen loppuun mennessä yritys nousi koti-

79

ED Designin suunnittelema Aina-kattila. Kuva: Fiskars Home.

kilöä. Vuosisatojen vaihteessa Boman kasvoi pienestä verstaasta maan suurimmaksi höyrypuusepäntehtaaksi. Yritys vastasi mm. Eduskuntatalon alkuperäiskalusteista sekä risteilijöiden sisustuksesta, ja yrityksen tuotteet oli-vat etenkin yläluokan suosiossa, myös Venäjällä. Boman edusti Suomea lukuisissa alan tapahtumissa ulkomailla, ja sille myönnettiin useita kansainvälisiä palkintoja sekä Ruotsin Kuninkaallisen Hovihankkijan asema (1927). Keramiikkapuolella Kupittaan Savi tunnettiin ulkomaita myöten, ja yritys palkittiin sekä Pariisin maailmannäyt-telyssä (1937) että Milanon triennaalissa (1957). Yhtiö toimi Turun Itäharjulla ja kuskasi savea Aurajoen rannoilta Halisista oman rautatien avulla tehtaalle.

Kalustepuolella Varsinais-Suomessa on suuria toimijoi-ta yhä edelleen. Vuonna 1969 perustettu Treston läh-ti kehittämään sisustuksen muoti-ilmiöksi nousseesta muovista uutuustuotteita. Ei aikaakaan, kun Ristomatti Ratian yritykselle suunnittelemasta Palaset-mallistosta tuli hitti ulkomaita myöten. Öljykriisi 1970-luvun puolivä-lissä näkyi kuitenkin myös myynnissä, ja Treston päätti yritysoston kautta panostaa teollisuuskalusteisiin. Kehi-tyssuunta tuotti tulosta, sillä turkulainen yritys on nyt Eu-roopan johtavia teollisuuden kalustajia. Kalustevalmistaja Piiroinen puolestaan suunnittelee ja valmistaa metalli-, huonekalu- ja designtuotteita Salossa yli 60 vuoden ko-kemuksella. Eikä muotoilusta puhuttaessa voi ohittaa ED

80

Designiakaan: yritys on jo yli 50 vuoden ajan suunnitellut taidokkaasti mm. Finluxin televisioita, Saloran ja Mobiran NMT-puhelimia, Oraksen hanoja, Valtran traktorikuoria sekä Hackmannin kattiloita.

Estradeja ja parrasvalojaYksi aikaisimpia Turussa suunniteltuja suurtapahtumia oli piispa Hemmingin autuaaksi julistamisen juhlapäivä

vuonna 1514. Kaupunki oli määrä koristaa kukkasin, Tuo-miokirkolla kyyh-kyset lentäisivät ja ehtoollisleipää sataisi taivaalta, ruokaa ja olutta

olisi runsaasti, kulkueet marssisivat kaduilla ja suitsukkeet sekä upeat lyhdyt palaisivat pitkin poikin. Uskonpuhdistuk-sen takia pyhimykseksi julistaminen jäi valitettavasti kes-ken eikä tapahtumaa koskaan toteutettu, mutta Hemmin-gin päivä koristaa yhä toukokuun 22. päivää kalentereissa.

Piispan pirskeet sikseen, Turkua voidaan pitää Suomen tapahtumatuotannon synnyinsijana; järjestettiinhän kau-pungissa Suomen ensimmäinen rock n’ roll -konsertti! Turkulaisnuoret olivat opetelleet tanssimaan jiveä tanssi-koulussa, mutta askelille ei ollut käyttöä yleisillä tanssipai-koilla, joilla soitettiin lähinnä tangoa ja muuta perinteistä tanssimusiikkia. Kun urheiluseura Turun Pyrkivä päätti lokakuussa 1956 järjestää Konserttitalolla rockkonsertin, pakkautui kaupungin tanssi-intoinen nuoriso paikalle san-koin joukoin. Konsertin loputtua tanssit jatkuivat kaduilla ja poliisi puuttui mekkalaan. Elokuvakriitikkona ansioitu-nut Tapani Maskula muistelee konsertin jälkeistä hulinaa kaduilla: ”Ja sit kun porukka näki, et siellä oli poliisiautot

ovet leviällään ja sinne heitettiin jotain jätkää niin, että lakit lensi pitkin katua ja vaatteist lensi napit, niin siin vaiheessa porukka ymmärsi, et nyt on parasta hajaantua.” Konsertin seurauksena Turku ennätti myös ensimmäisenä kieltä-mään rock n’ roll -musiikin esittämisen. Onneksi kielto ehti olla voimassa vain kolme kuukautta.

Turun Soitannollinen Seura perustettiin vuonna 1790 edistämään musiikin asemaa. Sen perillinen, Turun fil-harmoninen orkesteri, on yksi maailman vanhimpia yhä toimivia orkestereita, ja sen johdossa on nähty myös Jean Sibelius. Turun musiikkijuhlat järjestettiin ensimmäistä kertaa samaisen seuran toimesta vuonna 1960. Yhdek-sän vuotta myöhemmin syntyi Turku jazz. Samana vuonna, 1969, tietämättä Woodstockista mitään, paikallinen rock-yhtye Information järjesti mielenosoituksen ja vaati, että Turun musiikkijuhlilla huomioidaan myös pop- ja rock-mu-siikki. Kokoonpano kävi sinnikkäästi viikon välein asias- ta apulaiskaupunginjohtajan pakeilla ja lähetti tarjous-pyynnöt 70 ulkomaiselle artistille Rolling Stonesista Pink Floydiin. Seuraavana kesänä Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva rockfestari, Turun Ruisrock, soi Ruis-salossa 38 000 -päiselle yleisölle. Vuonna 1988 Turun Kaupunkifestivaaliyhdistys järjesti ensimmäisen kaupun-kifestivaalin, Down By The Laiturin.

Konemusiikki rantautui Turkuun 1980-luvulla. Suomen ensimmäiset warehouse-reivit pidettiin turkulaisessa va-rastohallissa kesällä 1989 Hyperdelic Housers -trion toi-mesta, ja ensimmäinen kotimainen teknolevy, Corporate 09 -ryhmän Mindprobe, tuotettiin Turussa 1991. Oli Typpihappobileitä ja Koneisto. Vuonna 2004 Konemetsä-tapahtumassa konemusiikki raikui Marttilan metsässä ja Uuden musiikin festivaaleilla Turun Kupittaanpuistossa. Pan Sonic, Mr Velcro Fastener, Darude sekä Jori Hulk-konen ovat kansainvälisesti tunnettuja konemusiikin suur-nimiä. Seudun uusin elektrotapahtuma on vuodesta 2009 järjestetty Turku Modern.

Suomen ensimmäinen rock n’ roll -konsertti järjestettiin Turussa 1956.

81

Nuorten talkoolaisten työnjuhla Turun ruotsalaisessa teatterissa marraskuussa 1944. Etualalla näkyvät kuiskaajat. Kuva: Turun museokeskus / Turun Sanomat.

82

Turussa kuvattua Nymfit-televisio- sarjaa on myyty yli 50 maahan. Kuva: Fisher King Production.

83

Mutta seudun musikaalisuus ei rajoitu yhteen genreen. Uudessakaupungissa 1775 syntynyt säveltäjä-klarinetisti Bernhard Henrik Crusell oli taitava soittaja ja suosittu muusikko, joka tunnettiin Pohjoismaiden ohella myös Englannissa ja Saksassa, jossa Crusellin musiikkia soi-tetaan yhä radiossa enemmän kuin Sibeliusta! Crusellin kunniaksi Uudessakaupungissa vietetään kesäisin puu-puhaltimiin painottuvaa musiikkitapahtumaa, Crusell-viikkoa. Varsinais-Suomesta ovat kotoisin myös Karita Mattila, Matti Salminen, Riku Niemi, Suurlähettiläät, Jori Sjöroos, PMMP, Robin ja moni muu. Kotimaiset ja ulko-maiset taiteilijat ovat aina viihtyneet kulttuuririkkaassa Tu-russa. Bostonilainen W.A.S.P. -yhtyeen kitaristi ja nuorille muusikonaluille oppejaan Turun Rock Academyssa jakava Douglas Blair pitää kaupunkia toisena kotinaan, ja Mike Monroe ylistää Turkua minkä ehtii: ”I have chosen Tur-ku after living in Stockholm, London and New York. Doesn’t that say something about this city?”

Suomen vanhin teatteri, Åbo Svenska Teater, sijaitsee sekin Turussa. Teatteri on aina ollut suosittua seudulla, samoin elokuva. Turun elokuvakerho on Suomen vanhin ja toimii edelleen, lisäksi alueella järjestetään useita elo-kuvafestivaaleja kuten Suomalaisen elokuvan festivaali sekä kaitafilmiharvinaisuuksien elokuvafestivaali Kinokult, joka järjestetään Sirkkalan vanhan kasarmialueen pihalla. Valtakunnallinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin keskittyvä elokuvafestivaali Vinokino koordinoidaan sekin Turusta. Turussa on 2000-luvulla kuvattu mm. Levot- tomat, Käsky, Hella W., Vares-elokuvat, Ella ja Paterock, Nymfit ja Mika Kaurismäen The Girl King. Uusia tuotantoja sijoitetaan alueelle jatkuvasti – vuoden 2013 suosituimman elokuvan ohjaajan, Johanna Vuok-senmaan, uusi komedia Viikossa aikuiseksi kuvattiin kesällä 2014 Turun saaristossa. Länsi-Suomen eloku-vakomissio palvelee sekä paikallista että kansainvälistä elokuvatuotantoa tarjoamalla tukea mm. rahoitukseen, kuvausjärjestelyihin, kalustohankintoihin, rekrytointiin,

koulutukseen jne. Taideakatemian ansiosta seudulla on myös vahvaa animaatio-osaamista.

Kulttuuripääkaupunki ennen kaikkeaTurun ammattikorkeakoulun Taideakatemian vaikutus Tu-run kulttuurialaan on suuri – valmistuuhan korkeakoulusta luovien alojen ammattilaisia joka vuosi. Yleisempien esit-tävän taiteen, muotoilun, kuvataiteen ja musiikin oppien ohella Taideakatemia tarjoaa ainutlaatuisia opintokokonai-suuksia, kuten nukketeatteri, sirkus, mainonnan suunnit-telu sekä animaatio, joka on valittu maailman parhaaksi animaatiokoulutukseksi kahdesti. Yliopistot ja ammatti-korkeakoulut tarjoavat taidetta luovasta kirjoittamisesta mediatutkimukseen ja viestinnästä taidehistoriaan.

Kaupunki panostaa kulttuurialaan myös tilojen ja palve-lujen suhteen. Kulttuurikeskus Logomossa luovaa työtä tekee jo yli 200 ammattilaista, ja rakennuksessa järjes-tetään näyttelyitä, konsertteja ja esityksiä jatkuvasti. Ma-nillan vanhassa viina- ja köysitehtaassa toimii useita stu-dioita, teattereita sekä taiteilijoita ja luovan alan yrityksiä. Barkerin alueella työskentelee yli 100 kulttuurialan am-mattilaista. Turku Science Park yhdistää mm. luovuutta ja ICT-osaamista ja näin ollen toimii kotina lukuisille media- ja pelialan yrityksille. Turussa luoville aloille on lisäksi oma yrityshautomo Creve.

84

MINNE VIE TARINAN TIE?MINNE VIE TARINAN TIE?

85

arsinais-Suomen tulevaisuuden painopisteet valikoituvat osaamisen, kokemuksen sekä kan-sainvälisen potentiaalin ja verkottuneisuuden perusteella. Suurimmat odotukset uusista menestysta-rinoista lepäävät merenkulun, ekoteknologioiden ja hyvinvointialan harteilla. ICT-, kauppa- ja logis-tiikka- sekä luova osaaminen läpileikkaavat koko elinkeinoelämän kenttää ja avaavat innovatiivisilla näkökulmilla uusia ovia. Varsinaissuomalaiset yritykset toimivat ympäri maailmaa jo nyt, ja nopeasti kehittyvillä suurilla kohdemarkkinoilla kuten Venäjällä, Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa kysyntä uusille ja laadukkaille tuotteille ja palveluille kasvaa kasvamistaan.

Vaikka historia on ollutta ja mennyttä, tarinamme vaikutus nykypäivään on merkittävä. Ilman Turun Akatemian perintöä tutkimus tuskin olisi läsnä alojen tuotekehityksessä yhtä tiiviisti kuin nyt. Olisiko ksylitolin vaikutuksia hoksattu lainkaan tai hormonikierukkaa edes keksitty? Ilman Saloraa ja Mobiraa Nokian tarina olisi todennäköisesti melko erilainen, ICT-alasta puhumattakaan. Entä telakat ja laivan-varustamojen mahdollistamat kauppamatkat ja kuljetukset? On vaikeaa edes kuvitella Turkua tyystin vailla meriteollisuutta, niin keskeinen se on kaupungin identiteetille.

Pitkät juuret vaikuttavat asenteisiin ja toimintatapoihin: kun on vuosisatojen ajan tottunut koeajamaan ideoita, kehittämään uutta ja toimimaan porttina maailman ja Suomen välillä, on innovointi, kehitystyö ja kansainvälisyys selkärangassa. Yhteistyö eri maiden, toimialojen, yritysten, yksiköiden ja teollisuuslai-tosten välillä on sekin vuosisatojen kuluessa muovaantunut luonnolliseksi osaksi toimintaa. Osaaminen synnyttää hyvinvointia edelleen, olkoonkin, että kiniinipulverin sijaan tehtaissa valmistetaan Benecolia ja design on siirtynyt verstaista bittiavaruuteen.

Bio ja elintarvike, meri ja metalli sekä kaupunki ja kulttuuri ovat alueen osaamista monipuolisesti kokoa-via teemoja, joissa piilee runsaasti kansainvälisiä mahdollisuuksia. Tulevaisuuden terveyden, uudistuneen teollisuuden ja oivaltavan kaupunkikulttuurin mahdollisuudet yhdistettynä korkeatasoiseen koulutukseen ja huippututkimukseen sekä Turku Science Parkin kaltaisiin innovaatiokeskittymiin poikivat jo nyt maailmanlaajuisesti kaupallisia menestystarinoita. Silti kasvupotentiaali aloilla on valtaisa.

Vahvuuksien hyödyntämisen ohella usein edelläkävijänä toimineella seudul-la on intoa tehdä myös uusia aluevaltauksia. Turku on monesti ollut uuden äärellä ja evoluution edessä. Kehitys on vaatinut toisaalta mukautumista, toi-saalta uudistumista – nyt on jälkimmäisen aika. Onneksi on mistä ponnistaa.

V

86

Hyvinvointia tulevaisuuteenVäestön ikääntyminen, elintapasairauksien yleistyminen sekä julkisen terveydenhuollon kustannusten nousu vaa-tivat ratkaisuja niin Suomessa kuin ulkomailla. Turun seu-dulla haasteeseen vastataan kehittämällä ehkäiseviä ja hyvinvointia tukevia, yksilöllisiä ja ikärajattomia tuotteita ja palveluja. Alan huippututkimus, monipuolinen yritystoimin-ta ja julkisen puolen sitoutuminen hyvinvointialan kehittä-miseen siivittävät kehitystyötä. Seudun erityisosaamista edustavat lääkekehitys, kuvantaminen, diagnostiikka, hyvinvointi- ja terveysteknologiat, funktionaalisten elintar-vikkeiden kehittäminen sekä materiaaliteknologia.

Turun seudulla bioalan puitteet voivat paremmin kuin hy-vin. Turku Science Parkin kampuksella toimii yli 300 yri-tystä ja organisaatiota, yli 1 000 kansainvälistä tutkijaa yli 100 tutkimusryhmässä sekä 400 professoria ja 25 000 opiskelijaa. Tiedepuiston kokonaisuuteen kuuluu myös kaksi yliopistoa, kaksi ammattikorkeakoulua ja ammatti-instituutti sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Varsi-nais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston labora-torioita. Lisäksi Suomen ensimmäinen kliininen biopankki toimii alueella ja pian myös uusi lasten- ja naistensairaala sekä korkeatasoinen tutkimuslaboratorio Mikromedicum.Ei ihme, että BioTurku tunnetaan maailmalla.

Diagnostiikan puolella yksilöllisyyden korostumiseen pyri-tään vastaamaan mobiiliteknologiaa hyödyntäen kehittä-mällä mm. henkilökohtaisia mittalaitteita, joilla hyvinvoin-tia voi mitata reaaliaikaisesti. Myös eläkeikäisten kotona asumista halutaan tukea valjastamalla tekniikkaa palvelu-jen pohjalle. ICT-osaaminen onkin vahvasti läsnä bio- ja elintarvikealoilla.

Elintapasairauksien lisääntyessä ruoan terveellisyydestä ja alkuperästä on tullut entistä tärkeämpää. Puhtaus, luo-tettavuus ja jäljitettävyys ovat Suomen valtteja, Varsinais-Suomen etuja taas maamme alkutuotannon johtoasema ja monipuolinen elintarvikejalostus sekä -tutkimus. Rai-sion ja Benecolin kaltaiset menestystarinat todistavat osaamisesta terveysvaikutteisten elintarvikkeiden maa-ilmanmarkkinoilla, ja lähes kaikki maan lastenruoat Tu-russa valmistava Suomen Nestlé puolestaan vakuuttaa ruokaturvallisuuden suhteen.

Paikallista elintarvikealaa värittää kansainvälisen tason mikrobi- ja metaboliatutkimus sekä probiootti-, marja- ja makugeenitutkimus. Uusia mm. funktionaalisia tuotteita syntyy yhdistä-mällä tuore tut-kimustieto maa-kunnan viljelijöiden tietotaitoon sekä yritysten pitkään ja monipuoliseen kokemukseen. Tulevaisuuden mahdollisuuksia tarjoavat myös älykäs pakkaaminen, ruokamatkailu sekä yksilölliset makumaailmat.

Bioalan tuottavuutta ei voi kiistää: Varsinais-Suomen yhteisöverokertymälistan TOP 15 -joukossa life science -alan yritysten osuus oli vuonna 2011 kunnioitettavat 76 %. Pelkästään BioTurun organisaatioiden liikevaihto lähentelee 800 miljoonaa. Elintarvikealan vuosittainen liikevaihto maakunnassa on sekin 3,8 miljardia euroa. Oppilaitoksista valmistuu alalle asiantuntijoita ja tohtoreita jatkuvasti, ja tiedepuistoalueen yli 100 miljoonan euron investoinnit parantavat puitteita entisestään. Alan edistyk-sellisyydestä kertoo osaltaan Suomen Akatemian myön-

Turku Science Park tarjoaa erinomaiset puitteet bioalan menestykselle.

87

Suomen suurimpiin ja vanhimpiin tiedepuistoihin lukeutuva Turku Science Park tarjoaa bioalalle erin-omaiset puitteet huippututkimuksen tekemiseen. Kuva: Turun Teknologiakiinteistöt Oy.

88

Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämis-keskuksen aistittavan laadun laboratoriossa tutkitaan elintarvikkeiden aistinvaraisia omi-naisuuksia. Kuva: Funktionaalisten elintarvik-keiden kehittämiskeskus / Arto Puolimatka.

89

tämien life science -alan huippuyksikkö-statukset, joista 40 % on myönnetty nimenomaan Turkuun.

Uudenlainen teollisuus on sinistä ja vihreääVarsinais-Suomen meri- ja materiaaliteknologian his-torian, tietotaidon ja kokemuksen varanto valjastetaan tulevaisuudessa entistä voimakkaammin uudistuvan teollisuuden käyttöön. Blue growth ja green tech muodostavat teollisuuden kehityksen uuden aallon, ja vakuuttavien näyttöjen ansiosta Varsinais-Suomi vie pai-kan sen harjalla. Meriklusteri tuo vuosittaista liikevaihtoa Lounais-Suomeen noin 3,5 miljardia euroa, ja merkittävä osa Suomen lupaavimmista clean tech -yrityksistä toimii kokonaan tai osittain Varsinais-Suomessa.

Sininen liiketoiminta luo nykyistä teollisuuspohjaa hyö-dyntäen, yhteistyössä alan uudenlaisen yritystoiminnan kanssa kasvavaa liiketoimintaa kaikesta mereen liittyväs-

tä. Innovatiiviset ratkaisut ovat green ja clean techiä par-haimmillaan, ja niiden markkina-alue levittyy kautta maail-man. Maakunnassa toimii sinisiä verkostoyrityksiä 250, suunnittelutoimistoja 20, varustamoja 15 ja telakoita 5.

Turun kaupunki satsaa vuosittain 500 000 euroa meri- ja metalliteollisuuden huippuosaamisen ja -tutkimuksen kehittämiseen. Turkuun ankkuroitu tutkimusyhteistyö-verkosto Meridiem tuo yhteen Turun kaupungin, Turun yliopiston, Aalto-yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Novia Yrkeshög-skolanin ja Åbo Akademin meritekniikan tutkimuksen. Poikkeuksellisen monipuolinen paletti hyödyntää kotimai-sen, kansainvälisen ja poikkitieteellisen osaamisen tuot-taakseen aidosti uraauurtavia näkökulmia ja ratkaisuja. Innovaatiokeskittymä Aava puolestaan tarjoaa kokonais-valtaisen palveluketjunsa myötä väylän Norjaan, Brasili-aan, Eurooppaan, Venäjälle ja Aasiaan alan kansainväli-sen tutkimuksen ja innovaation äärelle.

Vihreys vaikuttaa kautta toimialojen, ja Varsinais-Suomi näyttää siinä mallia: Turku on onnistunut samanaikaisesti

Myös maakuntakaavoitus tukee alueen kestävää kehitystä mm. tuulivoima-tuotannon edellytyksiä lisäämällä.

90

vähentämään kasvihuonepäästöjä yli 15 prosentilla vuo-desta 1990 ja kasvattamaan talouttaan. Kestävä kasvu niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa vaatii panos-tuksia vastuullisuuteen sekä uusia vihreitä teknologioita, menetelmiä ja materiaaleja. Tulevaisuudessa kilpailukykyä määrittelevät mm. green tech, puhtaat energia- ja tekno-logiaratkaisut, resurssitehokkuus, älykkäät materiaali- ja palveluratkaisut, biotalous, agritalous sekä ympäristö-

myönteiset teol-lisuuden proses-sit.

Turun seudul-la työskentelee parhaillaan yli 400 materiaali- ja prosessitek-

niikan tutkijaa noin 25 tutkimusryhmässä. Tutkimuksessa korostuvat painettu älykkyys, nanopinnoitteet, kompo-siittimateriaalit ja bioaktiivinen lasi, kemian prosessitek-

niikassa taas polttoteknologia, bioenergia, puhtaiden teknologioiden katalyysitutkimus, uusiutuvat polttoaineet, biomateriaalit, puu- ja luonnonmateriaaleihin pohjautuva tutkimus sekä teollisen tuotannon tutkimus.

Vahvan tutkimusosaamisen rinnalla seudun asiantuntijuus vakuuttaa: materiaali- ja kemian prosessitekniikka on saavuttanut Suomen Akatemian huippuyksikköstatuksen kerta toisensa jälkeen (Prosessikemian keskus ’PCC’, 2000–2005 sekä 2006–2011 ja FunMat, Toiminnalliset materiaalit -tutkimusyksikkö 2008–2013). Ammattitaito konkretisoituu uusiutuvan energian tuotannon, materiaa-livirtojen resurssitehokkuuden ja toiminnan suljetun kier-ron kasvavissa yrityskannoissa. Käytännön sovelluksiin kuuluvat mm. sensorit, ohutkalvot, biomateriaalit, lääke-aineluovutusmatriisit sekä bio- ja aurinkoenergiaratkaisut. Kolmesta paikallisesta korkeakoulusta valmistuu alalle parisataa uutta osaajaa vuodessa.

Vihreän teknologian kehittäminen on Turun alueella jo erinomaisella mallilla.

Åbo Akademin Prosessikemian keskuksen professori Bjarne Holmbom ja diplomi-insinööri Christian Eckerman vastaanottivat arvostetun Marcus Wallenberg -palkinnon 2008 Ruotsin kuningas Kaarle XIV Kustaalta.Kuva: The Marcus Wallenberg Prize / Janne Eriksson.

91

Oivaltava kaupunkiympäristöYmpäristö vaikuttaa ihmisten arkeen käytännön tasolla, tekee siitä sujuvaa tai hankalaa, viihtyisää tai epämuka-vaa. Yhteiskunnalliset haasteet, toimintatapojen muuttu-minen sekä digitalisoituminen asettavat kaupungeille vaa-timuksia mutta rohkaisevat samalla uusiin, tulevaisuuden ratkaisuihin. Toimivat kaupungit rakentuvat tehokkaista

Uudessa Skanssin kaupunginosassa tulevat yhdistymään tietotekniikan tuomat mahdollisuudet, kestävät energia- ja liikenneratkaisut, uudenlaiset palvelut ja toimiva yhdyskuntarakenne. Kuva: Turun kaupunki / Thomas Hagström.

palveluista, kestävistä ratkaisuista, älykkäistä sovelluk-sista, mielekkäästä muotoilusta ja rikkaasta kulttuurista.

Jotta ympäristö olisi toimiva ja tukisi asukkaiden arkea, pitää palveluiden ja infran sujua helposti ja tehokkaasti. Suurin liiketoimintapotentiaali piilee sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuksessa. Agendalla on muun muassa julkis-hallinnon järjestelmien uusiminen avoimuutta, sujuvuutta, joustavuutta ja ennakointia painottaen. Turun Kupittaan alueesta tiedepuistoineen ja sairaaloineen muodostetaan hyvinvoinnin pilottikaupunginosaa, jossa yhdistyvät ajan-

92

VR:n entisestä konepajasta on sukeutunut monipuolinen kulttuurin keskus niin luovien alojen ammattilaisille kuin kulttuurinnälkäi-sille kaupunkilaisillekin. Kuva: Logomo Oy.

93

mukainen terveydenhuolto, omaehtoiseen liikuntaan ja terveelliseen ikääntymiseen kannustaminen sekä uusien ICT-, ravinto- ja elämäntaparatkaisujen testaus. Kaupun-kiympäristön kehitystyötä tukevat vahva ICT-osaaminen,

kaupunkiorgani-saation ja elin-k e i n o e l ä m ä n tiivis vuorovaiku-tus sekä liiketoi-mintaymmärrys. Turku haluaa toimia palvelui-den testilabora-

toriona Suomessa ja tulevaisuudessa näyttää mallia myös Euroopalle.

Turun seudulla on pitkä kokemus oppimisympäristöistä. Aktiivinen joukko pk-yrityksiä kehittää parhaillaan opetus-teknologioiden, virtuaalisten ja innovatiivisten opetusym-päristöjen sekä sähköisten opetusmateriaalien ja oppi-misratkaisujen tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja laajamittaisille vientimarkkinoille. Koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen käsittelyä varten luoduissa virtuaaliympäris-töissä sekä opetuksen pelillistämisessä kysyntä kasvaa ja mahdollisuudet ovat rajattomia. Turku Science Parkin pal-veluiden rinnalle syntyy lähiaikoina eri alojen kohtauspaik-ka: sosiaalinen hubi, joka kannustaa avoimeen ajatusten vaihtamiseen ja ideoiden kehittämiseen.

Mutta toimivuus ei vielä takaa viihtyvyyttä, sillä mielekäs ympäristö tarjoaa yllätyksiä ja virikkeitä kaikille aisteille. Siksi Turun seudulla myös kulttuurialaan panostetaan tuntuvasti. Logomon 5 000 neliön moninaisissa tiloissa luovat ihmiset ja ideat kohtaavat synnyttääkseen taidetta, tapahtumia sekä kulttuurituotteita ja -palveluja. Kulttuuri-puolella myös elokuva-, tapahtuma- ja matkailualalla on runsaasti mahdollisuuksia ja loistavat kasvun edellytykset.

Sisukkuutta ja osaamista löytyy alueelta vaikka muille jakaa!

Kokemuksen ohjaamana kohti uusia tuulia Kuten pitkä ja koukeroinen tarina osoittaa, Varsinais-Suomen maaperään on juurtunut monenlaista osaamista, ja seudun historiaa värittävät kirjavat kertomukset erilais-ten teollisuuden alojen kehityskuluista. Paljon on tehty ja paljon on tapahtunut. Työskentely- ja tuotantotavat ovat kehittyneet. Tekniikka on edistynyt harppausaskelin kek-sintö kerrallaan eteenpäin. Elämäntavat ovat kokeneet mullistuksia ja muokanneet arkea. Siinä ohessa valtiorajat ovat siirtyneet, hallitsijat vaihtuneet, kansa käynyt sotaa ja talous kokenut kolhuja ja nousuja. Aikansa kutakin.

Sinnikkyydellä, joustavuudella ja valistuneilla riskeil-lä sekä johdonmu-kaisesti ammattitai-toon panostamalla myrskyistä on selvitty. Vaikka huomista ei voi ennustaa ja maailma muuttuu ennätysvauhtia, Turku ja sitä syleilevä maakunta ovat varustautuneet hyvin. Usko yhteistyöhön, tutkimukseen, kehitystyöhön ja korkeaan laatuun on voimissaan.

Rohkeutta piisaa ja edelläkävijyys luonnistuu. Siksi seutu haluaa jatkossakin edistää rohkeita uusia ideoita ja käy-täntöjä sekä näyttää mallia kehityksen kärjessä. Varmaa on, että hyvinvointia luodaan Turun seudulla tulevaisuu-dessakin. Millaisia juonenkäänteitä tarinaan kirjoitetaan, se jää nähtäväksi. Kenties sinullakin on niihin osuutesi.

Turku haluaa olla edelläkävijä oivaltavan kaupunkiympäristön luomisessa.

96

www.businessturku.fi

Telakoita, telefooneja ja troppeja

Documents

Transcript of Telakoita, telefooneja ja troppeja